Kallaxin lentokentän huoltohallissa Luulajassa on komea Suomen rekisterissä oleva rekka, jonka 13-metrinen puoliperävaunu on jaettu B- ja C-osiin. Kirjaimet eivät kerro kuljetustilan tasosta vaan siitä, mitä perävaunun sisällä tehdään.
Ajokki kätkee sisuksiinsa kenttälaboratorion, jossa voidaan analysoida näytteitä vaikkapa biologisista ja kemiallisista taisteluaineista.
Rekka on osa suomalaisten johtamaa suojeluosastoa, joka puolestaan on osanen Pohjois-Ruotsissa tällä viikolla harjoittelevaa EU:n pohjoismaista taisteluosastoa NBG:tä.
Suomalaisia on harjoituksessa kaikkiaan 220 ja näistä suojeluosastossa 30.
Pelkästään rekan laboratoriovarusteisto parin miljoonan euron arvoinen. Osana harjoitusta koko komeus lennätettiin Turun kautta Ruotsiin Antonov 124 -kuljetuskoneella. Ensi vuoden alkupuoliskolla määränpää saattaa olla esimerkiksi Afrikassa, jos EU päättää sinne taisteluosastonsa lähettää.
Näkymä rekan biologisella puolella oli keskiviikkona kuin amerikkalaisesta poliisisarjasta, sillä B-laboratorion johtaja Johannes Aarnikunnas ja Oulun yliopistosta valmistunut tutkija Tuuli Haataja analysoivat näytteitä valkoisiin, koko vartalon päätä myöten peittäviin suoja-asuihin pukeutuneina.
Näkymä oli arkisempi C-puolella, jossa laborantti Annukka Holm ja erikoistutkija Paula Maatela tekivät työtään.
"Mitään ei voi päästä huoneilmaan", Holm vakuutti käyttäessään pipettejä laboratoriokaapin sisällä kumihansikkaiden avulla.
Maatelan mukaan pahin uhka rekan sisällä voisi syntyä sähkökatkoksesta. Kenttälaboratoriossa sekä sisään tuleva että ulos lähtevä ilma suodatetaan. Sähköä tehdään aggregaatilla, joten virran puute ei estä joukon toimintaa sellaisissakaan paikoissa, joissa sähköä ei saada johdolla seinästä.
Kun huippuvarustellun rekan väki teki työtään lentokentän tuntumassa.
Kymmenkunta suojeluosaston henkilöä tutki Luulajan satamassa sijaitsevaa ongelmajätteen varastoaluetta majuri Heikki Salosen johdolla.
Majuri on johtamastaan suojeluosastosta ylpeä, eikä ihan aiheetta: 30 henkilön joukosta 17:llä on ylempi korkeakoulututkinto, ja yhdellä heistä on tohtorin oppiarvo, viidellä alempi korkeakoulututkinto ja viisi on ammattipelastajia.
Biologisia ja kemiallisia aseita pyritään maailmalla rajoittamaan sopimuksin, mutta todellisen uhan saattavat kriisialueilla aiheuttaa myös teollisuuskemikaalit.
"Kosovossa, jossa oli pommitettu hajalle teollisuuslaitoksia, tällaista joukkoa olisi tarvittu", Salonen kertoo esimerkkinä.