Vesirokkorokotuksen liittämistä kansalliseen rokotusohjelmaan pohdittiin viimeksi viisi vuotta sitten. Silloin todettiin, että tarvitaan lisää tietoa, ennen kuin asiaa voidaan viedä eteenpäin. Kansanterveyslaitoksen erikoistutkijan Satu Rapolan mukaan nyt ollaan tilanteessa, että tietoa on enemmän.
"Arvioni on, että asiaa viedään eteenpäin lähimmän kahden vuoden aikana."
Asiaa edistää esimerkiksi aivan vastikään kehitetty valmiste, jossa vesirokkorokote on yhdistetty rokotusohjelmassa mukana olevaan tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteeseen (MPR).
Aiemmin pelättiin myös, että lasten rokottaminen saattaisi lisätä aikuisten vyöruusua. Vyöruusun tiedetään pysyvän kurissa osittain sen ansiosta, että aikuiset saavat ikään kuin siedätyshoitoa sitä vastaa, kun vesirokkovirus kulkee lapsilla.
"Yhdysvalloissa on nyt jo kymmenvuotinen kokemus siitä, että lapset rokotetaan laajasti, joten lisätietoa vesirokkorokotusten väestövaikutuksista voidaan odottaa lähitulevaisuudessa. Yhdysvalloissa on lisäksi juuri rekisteröity aikuisten vyöruusua ehkäisevä rokote", Rapola sanoo.
Ohjelmaan otettavan lääkkeen pitää olla saajalleen turvallinen ja antaa tehokas suoja. Nämä kriteerit Rapolan mukaan täyttyvät. Lisäksi pitää arvioida rokotteen kustannukset suhteessa hyötyyn, ennen kuin aletaan rokottaa ikäluokat kokonaan.
Kyseessä on suhteellisen uusi rokote. Sillä on ollut lääkelupa Suomessa kymmenen vuotta. Tutkimus ja harkinta vie yleensä vuosia, ennen kuin rokotusohjelmaan liitetään uusia rokotteita.
Kansainvälinen lääkäreiden vesirokkoasiantuntijaryhmä EuroVar on suositellut yleisten vesirokkorokotusten ottamista käyttöön Euroopassa.