Presidentinvaalitaistelussa on väliin vilahtanut esiin "kenraaliraportti". Sitä on nostanut esiin etenkin kokoomuksen ehdokas Sauli Niinistö todistaakseen väitettään, että Suomi olisi pannut päänsä pensaaseen EU:n yhteisestä puolustuksesta käytävässä keskustelussa.
Niinistö saakoon esiintyä omassa vaaliasiassaan. Yhteensä 13 eurooppalaisen, amerikkalaisen ja kanadalaisen virassa ja reservissä olevan kenraalitason sotilasjohtajan raportti on Suomen presidentinvaaleista huolimatta merkittävä paperi.
Raportti on Suomen kannalta kiinnostava monestakin syystä. Ensinnäkin Suomi on Sveitsin ohella ainoa Naton ulkopuolinen valtio, jonka edustaja osallistui tiiviisti raportin laadintaan. Toiseksi Suomen edustaja, puolustusvoimien komentaja, amiraali Juhani Kaskeala oli 13:sta ainoa, joka ei ole reservissä, vaan aktiivipalveluksessa.
Kaskeala hyväksyi raportin muiden mukana elokuun lopulla. Pääministeri Matti Vanhanen kertoi TV1:n vaalikeskustelussa, että Kaskeala oli kysynyt etukäteen häneltä osallistumisesta työryhmän työhön. Koska Kaskeala on aktiivipalveluksessa, hänen osallistumisellaan on edustamansa valtion kannalta muita työryhmän jäseniä enemmän painoarvoa.
Kun poliitikko siirtyy eläkkeelle, hänen on helpompi puhua suoraan. Raportti osoittaa, että sama pätee sotilaisiinkin. Sen eräs pääväittämä on, että EU:n johtajien korkealentoiset puheet Euroopan puolustusulottuvuuden kehittämisestä ovat jääneet paljolti paperille. He katsovat myös, että EU-puolustuksen tiivistys on seuraava looginen ja välttämätön askel Euroopan yhdentymisessä. He puhuvat toisin sanoen Naton eurooppalaisesta pilarista.
EU:n poliittisten johtajien visiopaperit ovat kyllä kunnossa. Ongelmat alkavat, kun ne pitäisi toteuttaa. Kun tsunami iski vuosi sitten, monilta Euroopan mailta puuttui yksinkertaisesti strateginen kuljetuskyky, joka olisi tehnyt mahdolliseksi saada uhrit nopeasti kotiin. Aika paljon Euroopan sotilaallisen muskelin heikkoudesta kertoo se, että Britannia ja Espanja ovat vuokraamassa strategisia ilmakuljetuskoneita - Ukrainasta!
EU:n tuleville taistelujoukoille on suunniteltu laaja-alaisia tehtäviä myös Euroopan ulkopuolella. Raportti saattaa kyseenalaiseksi sen, pystyykö EU vastaamaan huutoonsa. Tulevaisuudessa "strategia-asiakirjojen ja huippukokousten julkilausumien retoriikan ja käytettävissä olevien sotilaallisten voimavarojen välinen kuilu uhkaa vain kasvaa", raportti sanoo.
Euroopassa ei ole puute joukoista, sillä niiden vahvuus on peräti 1,9 miljoonaa sotilasta. Tylyn amerikkalaisarvion mukaan tällä hetkellä kuitenkin vain 3-4 prosenttia eurooppalaisjoukoista pystyy suoriutumaan niille unionitasoilla asetetuista kriisinhallintatehtävistä. Nato-maat ovat asettaneet itselleen tavoitteen, että 40 prosenttia niiden joukoista kelpaisi kriisinhallintatehtäviin.
Koska Euroopan resurssit ovat tiukilla, kenraalit suosittavat yksinkertaisesti, että Euroopan maiden on tehtävä entistä enemmän sotilaallista yhteistyötä. Samalla niiden pitäisi uudistaa radikaalisti asevoimiaan. Suomen kannalta erityisen kiinnostava on työryhmän suositus, että "Euroopan asevoimien pitäisi joko lopettaa tai optimoida yleinen asevelvollisuus". Kaskealan kädenjälki näkyy mainintana, että joissakin Euroopan maissa yleinen asevelvollisuus on kustannustehokas tapa järjestää uskottava puolustus.
Niinistö on oikeassa ainakin siinä, että raportista ja sen heijastuksista Suomeen tulisi keskustella. Ehkäpä se on vaalien jälkeen helpompaa.