Harvassa pohjalaisessa kirkonkylässä on säilynyt kappale menetetyn Karjalan historiaa samalla tavalla kuin Limingassa. Kirkonkylän kupeessa Peräkyläntiellä on talo, joka on Kannaksen Terijoelta ja jonka aikoinaan kerrotaan olleen tuossa Suomenlahden lomakaupungissa venäläisen kenraalin huvila.
Vaikka Terijoelta siirrettiinkin itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä melkoinen määrä isännättömiksi jääneitä taloja, monella niistä on ollut sama karu kohtalo kuin muillakin kauniilla perinnerakennuksilla Suomen kaupungeissa ja kirkonkylissä: vanha on tarkoittanut vähäarvoista ja tullut pusketuksi nurin.
Se mitä on noussut tilalle on kuitenkin usein ollut persoonatonta bulkkiarkkitehtuuria, eikä tämä kehitys ole päättynyt vieläkään. Vika ei ole toki yksin ollut asenteissa ja arvostuksissa vaan siinä, että vanhaa ei ole osattu tai uskallettu kunnostaa.
Limingassa Osuuspankkina toimineen talon tulevaisuus näyttää onneksi hyvältä. Sen omistajilla on tahtoa ja kykyä korjata talo sen arvon mukaiseen kuntoon säilyttäen myös merkkejä talon kiinnostavasta liminkalaisesta historiasta.
Vaikka kehno arkkitehtuuri ja rakennussuunnittelu edelleen tunkevat pintaan Suomen taajamissa, myös entisaikainen on nostanut samaan aikaan arvoaan.
Tämä näkyy esimerkiksi intona kunnostaa vanhojen maalaistalojen päärakennuksia ja pappiloita. Viime vuonna tulivat valmiiksi esimerkiksi tulipalossa vaurioituneen Kalajoen kirkonkylän keskeisen maamerkin, vanhan pappilan kunnostustyöt.
Ja vaikka vanhan pelastaminen ei vielä nykyäänkään aina saa ymmärrystä, on todennäköistä, että kiitoksia jakavat ainakin tulevat polvet.