Perjantain vastaisena yönä kuolleen kenraali Ensio Siilasvuon esimerkki suomalaisen upseerin toiminnasta ja menestyksestä on nykyisiä ja tulevia suomalaisia sotilaita velvoittava. Hän edusti suomalaisen upseerin parhaita hyveitä - velvollisuudentuntoa, harkintakykyä ja rauhallisuutta. Näillä ominaisuuksilla hän saavutti osapuolten luottamuksen vaikeissakin tilanteissa. Hän oli tinkimätön ammattilainen, joka asetti tiukat vaatimukset niin itselleen kuin johtamalleen joukolle.
Oulussa ylioppilaaksi kirjoittanut Ensio Siilasvuo meni vuonna 1940 varusmiespalvelukseen. Hän kävi kadettikurssin vuosina 1941 ja 1945. Jatkosodan Siilasvuo aloitti joukkueen johtajana, toimi komppanian päällikkönä ja rykmentin esikuntapäällikkönä. Ensio Siilasvuo haavoittui sodassa kahdesti.
Rauhan tultua Siilasvuon ura jatkui tyypillisissä upseerin tehtävissä eri puolilla maata. Pian ura sai kuitenkin aivan uuden suunnan.
Siilasvuo erikoistui kansainvälisiin tehtäviin. Suomi oli tullut YK:n jäseneksi, mikä avasi myös puolustusvoimien henkilöstölle aivan uusia tehtäviä. Valmiuksia niihin oli varsin harvoilla. Ensio Siilasvuolla oli. Hän tosin itse vähätteli omia ansioitaan. Kun häneltä usein kysyttiin, miksi hän niin monesti tuli valituksi vastuullisiin kansainvälisiin tehtäviin, hän vastasi "joka kerran löydetään, hänet on helppo valita uudelleen".
Siilasvuo palveli 13,5 vuotta urastaan rauhanturvaamistehtävissä Kyproksella ja Lähi-idässä.
Koko sen ajan, jonka Siilasvuo palveli Lähi-idässä, tilanne oli vaikea. Hän aloitti kuuden päivän sodan jälkimainingeissa vuonna 1967. Vuoteen 1970 saakka jatkui Israelin ja Egyptin välinen kulutussota Suezin kanavalla massiivisine tykistötaisteluineen ja ilmahyökkäyksineen. Se oli vaikeaa ja tappioitakin tuottanutta aikaa YK:n sotilastarkkailijoille.
Siilasvuon uran merkittävä virstanpylväs oli 1973 Yom Kippur-sodan Israelin ja Egyptin väliset rauhanneuvottelut, joiden sotilaallista osuutta kenraali johti. Poliittiset neuvottelut eli 'sukkuladiplomatia' eteni Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissingerin johdolla. Nämä neuvottelut ovat olleet perusta Israelin ja Egyptin suhteiden myönteiselle kehittymiselle ja koko Lähi-idän rauhanprosessille. Kenraali Siilasvuon teot osoittavat, että myös pienen kansakunnan edustaja voi toimia menestyksellisesti vaativissa kansainvälisissä rauhanturvaamistehtävissä.
Kenraali Siilasvuo tunnettiin persoonallisena, aikaansaavana ja tarpeen tullen tiukkana johtajana, jonka loistavaa tilannetajua on kuvattu useiden historiankirjoittajien teksteissä. Vuoden 1973 aseleponeuvotteluissa kenraali joutui miettimään tarkoin, kuinka jäätävä ilmapiiri murretaan Egyptin ja Israelin neuvottelijoiden väliltä. Siilasvuon käskystä Suezin ja Kairon väliselle tielle, kilometripylväs 101:n kohdalle autiomaahan pystytettiin teltta ja pöytä, jonka ääreen neuvottelijat istuutuivat ruokailemaan. Siilasvuo on itse kertonut, että voileivillä oli tärkeä rooli ilmapiirin luomisessa. Kilometripylväs 101:n teltalla ja kenraali Siilasvuon toiminnalla on YK:n rauhanturvaamisen historiassa lähes legendaarinen maine.
Kuuluisa on myös kenraali Siilasvuon käsky Kyprokselta lennätetyn suomalaisen valvontajoukon komentajalle. "Menkää Sueziin, jos pääsette ja osapuolten väliin, jos uskallatte". Suomalaiset uskalsivat.
Vuoden 1973 sodan aikana palvelleet sotilastarkkailijat muistavat hyvin Ensio Siilasvuon johtavan roolin sodan aikana. Pohjoisen Maanpuolustusalueen nykyinen komentaja, kenraaliluutnantti Heikki Tilander kertoi minulle, kuinka rauhoittavaa ja voimia antavaa oli kuulla Golanin tarkkailuasemalla usean saarroksissa vietetyn vuorokauden jälkeen radiossa kenraali Siilasvuon ääni hänen puhuessaan tarkkailijoille varmalla, levollisella tavallaan. Siilasvuo toimi hyvin päättäväisesti ja varmisti YK:n lipun liehumisen rintamalla koko sodan ajan. Heti kun poliittiset edellytykset oli luotu, rauhanturvaoperaatio laajennettuna voitiin polkaista käyntiin.
Tasavallan presidentti ylensi Ensio Siilasvuon täyden kenraalin arvoon 6.10.1998. Samana päivänä 25 vuotta aikaisemmin oli alkanut Yom Kippur sota, jonka jälkiselvittelyissä hänellä oli historiallinen osuus.
Minulla oli kunnia tutustua kenraali Siilasvuohon lukiolaispoikana jo 1960-luvun alussa. Perheemme asuivat naapureina, ja vanhempani olivat Ensio ja Salli Siilasvuon vanhoja ystäviä. Isäni oli ollut Siilasvuon palvelustoveri kotimaan tehtävien lisäksi myös Libanonissa vuonna 1958.
Ensio Siilasvuo ryhtyi pitämään muutamalle naapuruston varttuneemmalle koululaiselle englannin kielen keskustelukerhoa. Miellyttävämpää ja mielenkiintoisempaa opettajaa en olisi voinut kuvitella kohtaavani. Siilasvuo sytytti laajalla yleissivistyksellään ja kansainvälisen politiikan tuntemuksellaan minussa pysyvän kiinnostuksen kansainvälisiin asioihin. Hän oli perheineen juuri palannut Suomeen Varsovasta, jossa oli toiminut Berliinin ja Kuuban kriisien aikana sotilasasiamiehenä. Jännittävät kertomukset Kylmän sodan Euroopasta olivat mieleenpainuvia. Kävimme vilkasta debattia kielellä, josta oli tuleva entistä tärkeämpi työkalu niin opettajallemme kuin meille nuorille oppilaillekin.
Aloitin upseerinurani ensimmäisen kansainvälisen tehtävän vuonna 1975 kenraali Siilasvuon alaisena sotilastarkkailijana Lähi-idässä. Kohtasin hienostuneen mutta samalla aktiivisen uteliaan ja vahvasti kantaa ottavan kenraalin puolisoineen heidän upeassa Jerusalemin virka-asunnossaan, entisessä brittikuvernöörin hallituspalatsissa. Jälleennäkeminen oli vaikuttava. Ensio Siilasvuon syvällinen kulttuurien tuntemus ja peittelemätön sosiaalinen oikeudenmukaisuus auttoivat minua tuolloin merkittävästi ymmärtämään Lähi-idän edelleenkin jatkuvan kriisin syitä ja vaikeuksien laajuutta.
Kenraali Siilasvuo on joskus itse määritellyt hyvän elämän tunnuspiirteet. Ne olivat hänen mielestään vaihtelevuus ja vastuullisuus. Kenraalin oma elämä täytti takuulla nämä piirteet. Muistan häntä kunnioituksella.
Kirjoittaja on puolustusvoimien komentaja. Hän tunsi Ensio Siilasvuon useita vuosikymmeniä