Suomalaisittain Yehu-pankin perimä 40 prosentin lainakorko kuulostaa huikealta, mutta pankin kannalta se on alhainen. Korko joudutaan suhteuttamaan asiakkaiden ottamien lainojen kokoon ja riskeihin.
"?Mikrofinanssin on pakko olla voitollista, jotta se kasvaisi ja pystyisi palvelemaan mahdollisimman monia köyhiä. On maita, joissa valtio pakottaa koron alas. Silloin pankki leikkaa pois riskiryhmät, ja vain parhaimmin menestyville annetaan lainoja", sanoo Yehu-pankin johtajana toiminut suomalainen Otso Friström.
Tällöin köyhimmät kääntyvät varakkaan kyläläisen puoleen ja maksavat ehkä tuhansien prosenttien vuosikorkoa. Päivittäiset korot saattavat olla 10 prosenttia, Friström selittää.
Friström johti paikallista pankkia vuosina 2005--2006 Kenian Mombasassa ja toimii edelleen pankin neuvottelukunnassa.
Länsimaisittain korkeasta korosta huolimatta pankki teki tappiota.
"Toiminnan pyörittäminen on todella kallista. Lakisääteisesti useilla alueilla pankki ei saa käyttää asiakkaan säästöjä ja antaa niitä eteenpäin lainoina, niin kuin normaali pankki tekisi. Pankki joutuu hommaamaan lainarahoitusta, johon tulee korko päälle."
Internet maksoi 1?000 dollaria kuukaudessa
Yehu-pankin myöntämä keskimääräinen laina oli 100 dollaria ja takaisinmaksuaika yhdeksän kuukautta. Pankkitoiminta hoidettiin kyläläisten majoissa.
"Kaikki asiakkaamme asuivat viidakossa tai aavikolla. He saapuivat pisteisiin, joihin työntekijämme tuli kerran viikossa polkupyörällä, moottoripyörällä tai kävellen. Pankin työntekijä toi ja haki tarvittavat rahat esimerkiksi kylän laidalta", Friström kertoo.
Heikot poliittiset säädökset ja kehittymätön infrastruktuuri hidastivat toimintaa. Esimerkiksi nopeaan internet-yhteyteen ei ollut varaa.
"Keniaan laitettiin vasta tänä vuonna kunnon kaapelit internetiä varten. Vuonna 2006 yhden megan yhteys maksoi 1?000 dollaria kuukaudessa."
Friström lähetettiin Keniaan kääntämään tappiollinen liiketoiminta voitolliseksi.
"Kävin datan läpi. Raportointisysteemi oli huono, eikä sitä ollut tietokoneistettu. Oli pisteitä, joihin oli annettu rahaa, mutta joista ei ollut koskaan kerätty sitä takaisin."
"Oli myös huijausta, sukulaisille oli annettu rahaa. Muutamat ihmiset joutuivat lähtemään firmasta."
Kenialainen ei myönnä tietämättömyyttään
Pankkitoiminnasta ei tullut voitollista, mutta tilastot paranivat ja toiminta tehostui.
"Keniassa kaikki tapahtuu hitaammin. Kukaan ei ikinä kerro, ettei heillä ole hajuakaan siitä, miten joku asia tehdään", Friström kertoo.
"Pyysin erästä työntekijää naputtamaan yhden paperikasan tiedot koneelle. Tulin tuntia myöhemmin takaisin, ja hän seisoi ja katsoi vieläkin sitä konetta. Kävi ilmi, ettei hän ollut ikinä nähnyt tietokonetta."
Työ Keniassa ei jäänyt Friströmin viimeiseksi Afrikka-projektiksi. Pankkirupeaman jälkeen hän haki Harvardin yliopistoon MBA -ohjelmaan.
Harvardista valmistumisen jälkeen Friström aloitti sijoituskonsultin työt Cambridge Associates -yrityksessä Washingtonissa, jossa hän nyt tutkii muiden töidensä ohessa mikrofinanssia sijoituskohteena.
