Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion johtajan Kimmo Himbergin mukaan Bodominjärven surmien tutkimuksissa on saatu uutta valoa kengille tehdyissä teknisissä tutkimuksissa. Neljän nuoren joukossa olleiden kahden pojan kengät löytyivät surma-aikana vuonna 1960 jonkin matkan päässä rikospaikasta tieltä.
Kenkiä on käynnissä olevan rikostutkinnan yhteydessä tutkittu uudelleen. "Poliisi on saanut tästä teknistä näyttöä rikoksen selviämistä silmällä pitäen", Himberg kertoi maanantaina STT:lle.
Bodominjärven kolmoissurmasta epäilty ja vangittu on neljäs teltassa ollut nuori, Nils Gustafsson. Hän loukkaantui vakavasti, mutta jäi henkiin. Espoon käräjäoikeus vangitsi miehen perjantaina murhasta epäiltynä. Gustafsson oli tapahtuma-aikaan 18-vuotias.
KRP on saanut perjantain jälkeen kymmeniä uusia vihjeitä surmiin liittyen. Tutkinnanjohtaja Tero Haapalan mukaan vihjeisiin perehdytään parhaillaan. Vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa, ovatko yhteydenotot tuoneet uutta tietoa. Vihjeiden tarkistamisen ohella poliisi keskittyy nyt Gustafssonin kuulemiseen.
Tappo vai murha?
Jos Bodominjärven tapaus etenee syyteharkintaan saakka, tulee punnittavaksi se, oliko kyseessä tappo vai murha. Vaikka poliisi tutkii tekoa murhana, rikosnimike voi lieventyä mahdollisessa syyteharkinnassa tai oikeudenkäynnissä. Jos syyttäjä katsoo teon tapoksi, syyteoikeutta ei ole, sillä tappo vanhentuu 20 vuodessa.
Rikosoikeuden professorin Eero Backmanin mukaan on mahdollista, että Bodominjärven teko katsotaan tapoksi, sillä siihen sovelletaan vuonna 1960 voimassa ollutta rikoslakia. Tuolloin murhaan vaadittiin vakaa harkinta. Pikaistuksissa tehty henkirikos taas katsottiin tapoksi.
Tätä nykyä murhan tunnusmerkistö on huomattavasti laajempi. Henkirikos voidaan katsoa murhaksi, vaikka sitä ei olisikaan suunniteltu. Murhasta voi olla kyse esimerkiksi silloin, kun rikos on tehty erityisen raa?alla tai julmalla tavalla.