Observatorioiden kartalla Chile on ruksattu jo pitkään tärkeäksi osoitteeksi. Jo paljain silmin erottaa satoja, tuhansia suuria, lähes toisiinsa tarrautuneita, yltäkylläisesti valaistuja tähtikuvioita, jotka valuvat voimallisesti tuikkien kohti horisonttia. Linnunrata verhoaa äkkijyrkkää taivasta näyttävästi kuin kallisarvoinen harso.
Joka yö toistuva näytös hurmaa katsojia Atacaman autiomaassa Pohjois-Chilessä. Yön aarteet näyttävät kaikki kasautuneen tälle puolen taivaankantta. Runsaan 2 000 metrin korkeudessa aurinko paistaa armotta päivät. Kuiva ilmanala pitää näkymät huikeina tähtitieteilijöille.
Autiomaan alla avautuu toinen ihme. Sieltä rahdataan sulattamojen kautta merille kolmannes koko maailman himoitsemasta kuparista. Kuparin hinta on moninkertaistunut Kiinan kysynnän myötä. Eikä Kiina vielä käytä kuparia kuin vasta 400 grammaa henkeä kohti. Euroopassa kuparia kuluu vuodessa kilokaupalla per asukas.
Puolet kuparituotoista kuuluu valtiolle. Niiden avulla kengännauhaksikin luonnehdittu kaistale Tyynenmeren äärellä pyrkii nyt kaikin voimin kirkastamaan tähteään myös maailmankartalla. Ennen kuin vuosikymmen kääntyy, Chile on aikoo siirtyä kehittyvien talouksien odotushuoneesta kehittyneiden maiden joukkoon.
Pinochetin diktatuuri kukistui 20 vuotta sitten, mutta silti ei Yhdysvaltojen johtajaa ole aikoihin nähty presidentinlinnassa. Viikon alussa Barack Obama kuitenkin vieraili Santiagossa La Moneda -palatsissa. Sopimusta ydinvoimayhteistyöstä ei tosin kehdattu Japanin ydinkriisin takia korostaa. Vaikka energiasta on pulaa, toistaiseksi jättijäristysten maassa on vain koereaktoreita.
Chilestä on tullut kelvollinen kumppani, sillä vuoden päivät maata on hallinnut oikeistolainen presidentti. Sebástian Piñera on sekä talousprofessori että liikemies ja vasta rankattu maailman 500 rikkaimman joukkoon. Hänen talouspolitiikkansa saa lavealti tukea. Suosiotaan hän on pönkittänyt nimittämällä ministereiksi asiantuntijoita.
Reipas talouskasvu on tehnyt Chilestä Etelä-Amerikan näyteikkunan. 17 miljoonan asukkaan markkinat ovat avoimet, tukiaiset pannassa, jämptiys hyve ja korruptio vähäistä.
"Vahvalla maalla on vahva valuutta", keskuspankin pääjohtaja kehuu kelluvaa pesoaan.
Satakunta suomalaisyritystä tekee jo kauppaa Chilessä. Outotec, joka hallitsee malminerotusprosessit, ja Metso saavat ison osan liikevaihdostaan maan kaivoksilta. Kilpailu on kovaa, mutta uusia hankkeita tutkaillaan koko ajan: "Me kärsimme mutta saamme tyydytyksemme", eräs johtaja kuvaa.
Finnvera suosittaa Chileä samassa sarjassa kuin Kiinaa. Erityisesti hyvinvointialalle odotetaan nyt toimijoita.
Kun edestä katsoen Chile on kuin pala Eurooppaa, kulman takana ammottaa elintasokuilu. Suuri osa kansasta elää syvässä köyhyydessä. Puolisotilaalliset joukot vartioivat keskustojen rauhaa näkyvästi. Vankilat, joihin teljetään pienistäkin rikoksista, ovat ylikansoitettuja.
Haasteita tuovat niin koulutus kuin perusterveydenhuoltokin. Yliopistoja on maassa kymmeniä, mutta innovaatiotoiminta yhä alkutekijöissään.
Suvaitsevaisuus, joka on yksi kehityksen mittareista, on suhteellista. Alkuperäisen Mapuche-kansan edustajia kohdellaan valtion taholta kuin terroristeja. Ystävälliset katukoirat taas - ja niitä on tolkuttomasti - saavat torkkua vaikka vartijan kengänkärjillä. Ruuhkassakin asukkaat loikkivat tyrkkimättä koirien yli.
Yrittämisen halu näkyy kaikkialla. Santiagon liikekaduilla naiset puristavat tarjolle appelsiinimehua, ja myyntikärryn vieressä leikkii lapsi aitauksessa. Jopa nähtävyydet, jotka työllistävät paikallisia keskellä autiomaata, ohittavat siisteydessään Euroopan kaikki kohteet.