Kumpi painaa puntarissa enemmän: perinteet vai kansainvälinen näkyvyys? Onko menestys yksilöurheilussa joukkueurheilun mestaruutta kovempi juttu? Miten käy köydenvedossa niin sanotun amatööriurheilun ja ison rahan ammattilaisurheilun välillä? Kisa ratkeaa tiistaina, kun Tampereella kruunataan Vuoden urheilija 61. kerran.
Teemu Selänne
Voitti 36-vuotiaana Anaheim Ducksin paidassa jääkiekkoilun himoituimman pokaalin -- NHL:n Stanley cupin -- pelattuaan liigassa vuodesta 1992 lähtien yli tuhat ottelua.
Teki runkosarjassa pisteet 48+46=94 ja sijoittui maalintekijätilastossa kolmannelle sijalle.
Jääkiekkoilijaa ei ole koskaan valittu Suomen parhaaksi urheilijaksi. Joukkuelajiin valinta on osunut vain kaksi kertaa; 1995 Jari Litmanen (jalkapallo) ja 2001 Sami Hyypiä (jalkapallo).
Miksi Selänne pitäisi valita parhaaksi, Juhani Tamminen?
"Selänne on erittäin karismaattinen urheilija ja on saavuttanut jääkiekkoilijana täyttymyksen lajissa, joka on kansallisesti seuratuin urheilumuoto. Hän on ilmiömäinen lähettiläs pelille -- ihminen, joka hurmaa niin kaukalossa kuin sen ulkopuolella. Hänelle sopii myös esikuvan rooli täydellisesti, koska hän on pelaajana loistava, ja perhearvot ovat kunnossa. Ura sai kruununsa tänä vuonna, kaiken lisäksi isossa roolissa, ja tarina on kuin satukirjasta."
Juhani Tamminen on jääkiekkoilun erikoisasiantuntija ja Vaasan Sportin päävalmentaja.
Tero Pitkämäki
Keihäänheiton maailmanmestari 2007. Voitti MM-kisan Osakassa kauden toiseksi parhaalla tuloksellaan 90,33.
Maailmantilaston kakkonen kesän parhaallaan 91,23.
Voitti viisi IAAF:n Kultaisen liigan keihäskisaa.
Valittiin vuoden 2007 Euroopan parhaaksi yleisurheilijaksi.
Keihäänheittäjä on valittu neljä kertaa Suomen parhaaksi urheiljaksi: Tiina Lillak (1983), Päivi Alafranttti (1990), Kimmo Kinnunen (1991) ja Heli Rantanen (1996).
Miksi Pitkämäki pitäisi valita parhaaksi, Aki Parviainen?
"Olihan hän niin älyttömän ylivoimainen MM-kisoissa ja valittiin vielä Euroopan parhaaksi... selkeästi lajissaan kauden paras. Eri lajien ja eri lajien huippu-urheilijoiden vertailu on kuitenkin hankala juttu -- olipa laji mikä tahansa, huippu-urheilijalta vaaditaan poikkeuksellista lahjakkuutta ja huippuunsa viritettyjä ominaisuuksia. Jos kärkiehdokkaista miehet laitettaisiin fyysiseen testiin, Tero vetäisi pisimmän korren. Keihäänheitto on perinteinen suomalaisten rakastama laji -- mutta niin ne taitavat olla nuo muutkin."
Aki Parviainen on vuoden 1999 keihäänheiton maailmanmestari.
Virpi Kuitunen
Voitti Sapporon MM-kisoissa kolme kultamitalia (30 km P, sprinttiviesti V ja 4X5 km viesti) ja yhden pronssin (sprintti P).
Voitti sekä maailmancupin kokonaiskilpailun että sprintticupin ja normaalimatkojen cupin.
Voitti ensimmäisen Tour de Skin.
Vuoden urheilija on ollut hiihtäjä 16 kertaa: Heikki Hasu (1948, 1950), Veikko Hakulinen (1952--1954, 1960), Eero Mäntyranta (1964, 1966), Kalevi Oikarinen (1970), Helena Takalo (1978), Marja-Liisa Kirvesniemi (1984), Marjo Matikainen (1986--1987, 1989), Mika Myllylä (1997, 1999).
Miksi Virpi Kuitunen pitäisi valita parhaaksi, Reijo Jylhä?
"Kuitusen saavutukset ovat ylivoimaiset. MM-mitalit, Tour de Skin voitto ja kokonaiscupin voitto todistavat, että hän on kiistatta lajinsa paras. Lajina hiihto on vaativa. Jos naisurheilussa vertaa lajeja keskenään, hiihdossa taso on melkeinpä maailman kovin. Lajeja ei oikeastaan pysty vertaamaan keskenään, mutta esimerkiksi Kimi Räikkösellä oli vastassaan neljä autoa, joilla oli edellytykset voittaa maailmanmestaruus, olipa kuljettaja kuinka taitava tahansa. Joukkuelajeissa taas urheilija ei yksin voi vastata menestyksestä."
Reijo Jylhä on Suomen maastohiihtomaajoukkueen entinen päävalmentaja.
Pekka Koskela
Luisteli uuden 1 000 metrin ME:n (1.07,00). 500 metrillä syntyi uusi SE (34,50). Viides suomalainen pikaluistelun ME:n haltija.
Hopeaa sprintin MM-kisojen yhteiskisassa Hamarissa.
Kolmas 500 metrin maailmancupin kokonaiskisassa.
Pikaluistelija on valittu vuoden parhaaksi kaksi kertaa: Juhani Järvinen 1959 ja Jouko Launonen 1965.
Miksi Koskela pitäisi valita vuoden parhaaksi, Pentti Kiiskinen?
"Koskelan merkitys lajille on mahdottoman tärkeä. Hän tuo julkisuutta ja sitä myötä panostusta ja arvostusta. Vaikutusta voi olla esimerkiksi kunnallisessa päätöksenteossa, kun tehdään olosuhteita luistelijoille. Pikaluistelu on niin uutispimennossa, ettei Pekka Koskela taida nousta valinnoissa ihan kärkeen. Yleensä ottaen kultamitalit ratkaisevat Vuoden urheilija -äänestyksessä. Koskela hävisi sprintin MM-kullan harmittavan niukalla erolla (0,14 s)."
Pentti Kiiskinen on oululaisen pikaluistelun vahva taustavaikuttaja
Kimi Räikkönen
Formula 1 -sarjan maailmanmestari 2007. Nousi pisteen erolla voittajaksi viimeisen osakilpailun jälkeen.
Voittajana kuusi kertaa kauden 17 osakilpailussa.
Vuonna 2007 neljänneksi eniten ansaitseva urheilija maailmassa.
Formulakuljettaja on valittu kaksi kertaa Suomen parhaaksi urheilijaksi: Keijo Rosberg (1982) ja Mika Häkkinen (1998).
Miksi Räikkönen pitäisi valita parhaaksi, Kari O. Sohlberg?
"Hän on voittanut maailmanmestaruuden lajissa, joka vaatii pitkäjännitteisyyttä eli osakilpailuja on todella monta kauden aikana. Hän on ehdokkaista kansainvälisesti kaikkein tunnetuin: se tuo pienelle maalle paljon nostetta. Kimi ei luovuttanut missään vaiheessa, vaikka kaikki muut -- minut mukaan lukien -- luulivat ennen viimeistä osakilpailua, että Lewis Hamilton voittaa mestaruuden. Se osoittaa valtavaa kykyä, uskoa ja tahtoa. Toiseksi paras ehdokkaista minun ajatuksissani on Virpi Kuitunen. Myös hänen on pitänyt voittaa useita kilpailuja vaativissa olosuhteissa."
Kari O. Sohlberg on Mr. Suomen autourheilu.
Suora lähetys Vuoden urheilijan valinnasta TV2:ssa tiistaina kello 19.20.