Kem­pe­le­läis­pas­to­ri Juha Maa­lis­maa osaa 19:ää kieltä – "Olen vih­ki­nyt eng­lan­nik­si, kas­ta­nut ruot­sik­si ja tin­gan­nut sakkoja alemmas un­ka­rik­si"

Juha Maalismaa on opiskellut useita kieliä ensin omatoimisesti, koska alkeiskurssilla edetään hänen mielestään yleensä liian hitaasti.

Kuva: Rita Kumpulainen

Juha Maalismaa on hyötynyt taidoistaan paljon. Unkarissa hän tinkasi liikennesakon pienemmäksi.

– Kielet kiinnostavat minua, sanoo seurakuntapastori Juha Maalismaa.

Yhdeksän vuotta sitten papiksi vihitty mies paljastuu melkoiseksi kielitaituriksi. Kielirepertuaariin mahtuu peräti 19 eri kieltä. Kaikkia kieliä mies ei osaa yhtä hyvin, joten asiaa pitää tarkentaa.

– Kuusi kieltä hallitsen niin hyvin, että voin käyttää niitä lähes tilanteessa kuin tilanteessa. Kielet ovat suomi, englanti, ruotsi, saksa, ranska ja hollanti.

– Kahta kieltä uskallan sanoa puhuvani, mutta ne vaatisivat aktivoituakseen asumista kyseisessä maassa. Kielet ovat espanja ja venäjä.

Lisäksi tulee ryhmä kieliä, joita Maalismaa ymmärtää melko hyvin passiivisesti, varsinkin luettuna, ja pystyy jossakin määrin niillä myös kommunikoimaan. Ne kielet ovat italia, viro, norja (bokmål) ja portugali.

Seuraava kategoria on vähän hajanaisempi. Osaamisaluettaan hän luonnehtii ”kieliksi, joita olen opiskellut ja osaan jonkin verran”. Osassa passiivinen taito on melko hyväkin, mutta tuottamisen osaaminen on paljon heikompaa.

– Kielet ovat kreikka (nykykreikka ja Uuden Testamentin kreikka), latina, esperanto, japani, unkari, tsekki ja Raamatun heprea.

Tanskakin on jollakin tasolla ”hanskassa”.

– Tanskaa en ole koskaan opiskellut, mutta sehän on kirjoitettuna lähes samaa kuin norjan bokmål, vaikka poikkeaakin ääntämykseltään aika paljon norjasta.

Papin työssään Maalismaa on käyttänyt vieraita kieliä harvakseltaan.

– Olen vihkinyt englanniksi ja kastanut ruotsiksi. Kerran edessäni oli suomalais-portugalilaisen parin vihkiminen. Sulhasen avulla opettelin sanomaan kysymykset myös portugaliksi. Itse vihkimistilanteessa kysyin molemmilta kysymykset sekä suomeksi että portugaliksi. Vasta jälkeenpäin olen opetellut portugalia.

Pienessä Maalismaan kylässä Yli-Iissä syntynyt Juha Maalismaa sai lukiossa ensimmäisen merkittävän kosketuksensa vieraaseen kieleen. Nuorukainen pääsi 4H-nuorisovaihtoon Itävaltaan.

– Siellä sain saksani sujuvaksi. Näin jopa unia saksaksi.

Lukion jälkeen Maalismaa lähti Oulun yliopistoon sähkötekniikkaa opiskelemaan. Pian hänelle selvisi, ettei tekniikka ole hänen juttunsa. Kohta hän aloitti ranskan kielen opinnot. Kolmen kuukauden kesätyö Ranskan Normandiassa sujui hyvin.

– Innostuin tosissani ranskasta. Minulle sanottiin: ”Ettekö te olekaan ranskalainen!” ”Mais vous n’êtes pas français!”

– Todellisuudessa äänsin ranskaa paremmin kuin ymmärsin. Hyvä palaute luonnollisesti kannusti jatkamaan.

Ranskan kesän jälkeen Maalismaa alkoi miettiä kielten opiskelua. Hän pääsi opiskelemaan germaanista filologiaa pääaineena ja ranskaa sivuaineena.

Opiskeleminen tuntui heti omalta. Myös tekniikan opiskelu eteni jo diplomityövaiheeseen asti.

Diplomityö valmistui Ranskassa, ja ensimmäinen työpaikka löytyi Nokialta puhelimien radio-osien suunnittelusta. Työpaikka tuli ranskan kielen ansiosta.

– Oli upeaa osata ranskaa. Tein reissuja Ranskaan. Toinen projekti vei muun muassa Unkariin. Unkaria opettelin itsekseni. Osaan numerot unkariksi miljoonaan. Olen tingannut poliisin kanssa sakot puoleen alkuperäisestä.

Japanin kieltä Maalismaa opetteli armeijan jälkeen sahaustienesteillä tilaamansa kielikurssin avulla. Japanissa hän osti japaninkielellä japani-englanti Raamatun.