Oulun seudun korkeimpia tuloja nautitaan edelleen Kempeleessä ja Oulunsalossa, kertoo helmikuun lopulla julkaistu Tilastokeskuksen tulotilasto vuodelta 2006.
Kempeleläisten keskitulo oli 25 178 euroa vuodessa eli 2 098 euroa kuukaudessa. Oulunsalossa tulonsaaja saa keskimäärin 24 965 euroa vuodessa, mikä tarkoittaa 2 080 euron kuukausituloja.
Tulotilastossa otetaan huomioon palkkaa ja yrittäjätuloja saavien lisäksi muun muassa eläkettä, työttömyyspäivärahaa, kotihoidon tukea ja opintorahaa saavat. Käytännössä tulotilaston ulkopuolelle jäävät vain lapset.
Ansiotulojen lisäksi tuloihin luetaan pääomatulot kuten veronalaiset osingot, luovutusvoitot ja vuokratulot.
Tienestit haetaan Oulusta
Keskuskaupunki Oulu on seudun tulotilastossa neljäntenä heti Kiimingin jälkeen. Oululaisten tulot ovat nousseet 10,3 prosenttia vuodesta 2003, eli hieman maan keskitasoa enemmän, mutta vähemmän kuin useimmissa ympäristökunnissa.
Selvästi eniten tulot ovat nousseet Limingassa, joka on muuttovoittotilastojen kärkikuntia. Myös Lumijoella tulotaso on kasvanut reippaasti kolmessa vuodessa.
Selittääkseen tulotilaston kertomaa geoinformatiikan professori Jarmo Rusanen Oulun yliopistosta kääntää katseen kuntien työpaikkaomavaraisuuteen.
Oulussa työpaikkaomavaraisuus on pitkästi yli sata prosenttia, kun se kaikissa ympäryskunnissa jää reilusti alle sadan. Kiimingissä prosentti on jopa alle 50. Ympäryskunnat - ja niiden verotulot - ovat siis erittäin riippuvaisia Oulun työpaikoista.
Oulussa vuokralla asuvien osuus on myös paljon suurempi kuin lähikunnissa: Oulu tarjoaa vuokra-asunnot muualta Pohjois-Suomesta muuttaville, ja omistusasunnot ostetaan naapurista.
"Keskuskaupungit, Oulu mukaan lukien, ovat ottaneet suuren osan yhteiskunnan sosiaalisesta vastuusta, eli nuorista, kaupunkeihin muuttaneista työttömistä ja niin edelleen", Rusanen toteaa. Sosiaalipolitiikan tutkijoiden mukaan parempituloisten "onnelat" sijoittuvatkin yleensä ympäryskuntiin.
"Pitkällä tähtäimellä ei voine olla niin, että Oulun seudullakin keskuskaupunki joutuu ottamaan vastaan kaiken negatiivisuuden", Rusanen pohtii.
Rusanen huomauttaa, että riippuvuus keskuksen työpaikoista on myös ekologinen ongelma. Heikko työpaikkaomavaraisuus tarkoittaa runsasta työmatkaliikennettä, joka hoidetaan usein omilla autoilla. "Oulun seudun ei missään nimessä voi sanoa toimivan kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti tässä mielessä."
Oulu neljäs
suurimmista
Muuhun maahan verrattuna Oulun seudun kovatuloisimmat kalpenevat. Tilastoa johtaa pääkaupunkiseudun pikkukaupunki Kauniainen, jonka asukkaat tienasivat vuonna 2006 keskimäärin 49 255 euroa vuodessa, 4 105 euroa kuukaudessa.
Keskivertosuomalaisen tienestit olivat vuonna 2006 noin 22 621 euroa.
Suomen suurimpia kaupunkeja vertailtaessa kärkeen nousee edellisvuosien tapaan Espoo, missä tienataan keskimäärin 32 921 euroa vuodessa, 2 743 euroa kuukaudessa. Helsinki (2 123 euroa) on joutunut luovuttamaan kakkostilansa Vantaalle, jonka keskitulo tulonsaajaa kohti on noussut 2 177 euroon kuukaudessa.
Oululaiset sijoittuvat Suomen suurimpien kaupunkien asukkaiden tulotilastossa neljänneksi ohi muun muassa Tampereen ja Turun.
Huomionarvoista Suomen suurimpien kaupunkien vertailussa on se, että helsinkiläisten tulot ovat kääntyneet laskuun samaan aikaan, kun muiden kuntien asukkaiden keskitulot ovat vuosi vuodelta nousseet. Vielä vuonna 2003 keskivertopääkaupunkilaisen tulot olivat 26 248 euroa, ja vuonna 2006 ne olivat laskeneet 25 480 euroon. Samaan aikaan koko maan keskitulo nousee.
Maakunnittain tarkasteltuna pohjoispohjanmaalaisten tulot olivat nousussa vuodesta 2005 vuoteen 2006 keskimäärin 0,7 prosenttia. Nopeimmin tulot kasvoivat Uudellamaalla, sillä vuoden aikana kasvua oli 6,6 prosenttia. Koko maassa tulot kasvoivat vuoden aikana keskimäärin 1,9 prosenttia, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana tulojen lisäys on ollut noin 43 prosenttia.
Pohjoista leveyttä -sarja kuvaa karttojen avulla Oulun seutua ja Pohjois-Suomea. Se toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston maantieteen laitoksen kanssa 50 vuotta täyttävän yliopiston juhlavuoden kunniaksi. Sarja ilmestyy joka toinen sunnuntai.
Kuudennen osan tiedot on saatu maantieteen laitoksen johtajalta, professori Jarmo Rusaselta, joka tutkii paikkatietojärjestelmiä ja Suomen aluerakenteen dynamiikkaa.