Kempele sai torstaina Suomen luovimman kunnan 2006 tittelin, mutta kunnanjohtaja Kari Ahokkaan mukaan ei "Tervetuloa Suomen luovimpaan kuntaan, Kempeleeseen" -kylttejä ei kunnanrajalle ei kuitenkaan ilmesty.
"Kellä onni on, se onnen kätkeköön. Eihän me mitään aikakonetta olla keksitty", Ahokas toteaa vaatimattomasti.
Kunnanjohtaja on kuitenkin tyytyväinen Suomen keksijäin keskusliitto Keke ry:n, Suomen kuntaliiton ja Suomen yrittäjien myöntämään huomionosoitukseen.
"Merkittävät tahothan siinä valinnan taustalla olivat", Ahokas myhäilee.
Mikä sitten on Kempeleen salaisuus?
"Ei ole vain yhtä asiaa. Olemme vain useampien vuosien aikana löytäneet erilaisia asioita, joilla vastata kehityksen haasteisiin", kunnanjohtaja summaa.
Kunnan ja yrittäjien yhteistyö arvokasta
Ahokas heittää esimerkiksi Kiina-ilmiön.
"Ilmiö vei Kempeleestä noin 1 500 työpaikkaa, mutta uusia työpaikkoja on syntynyt kaupan ja pienyritystoiminnan alalle", Ahokas sanoo.
Kempeleen työpaikkaomavaraisuus on 80 prosenttia ja työttömyys yli kaksi prosenttiyksikköä alle Pohjois-Pohjanmaan keskiarvon.
Keke ry:n toiminnanjohtaja Maija Salonoja-Lindén kertoo, että valinnassa kiinnitettiin huomiota 11 eri kriteeriin, jotka sitten pisteytettiin. Eri kriteerejä olivat muun muassa keksinnöllisyys, haettujen patenttien lukumäärä, yrittäjyys ja kunnan väestö- ja työllisyyslukemat.
"Kempele oli ykkössijalla kahdeksassa kohdassa", Salonoja-Lindén sanoo.
Keke ry:n toiminnanjohtaja kertoo, että myös yrittäjien ja kunnan saumatonta yhteistyötä arvostettiin.
"Se on ollut kyllä meillä linjana aina Suomen luovinta kuntaa valittaessa", Salonoja-Lindén sanoo.
Suomen luovimman kunnan titteliä eivät tavoittele automaattisesti kaikki valtakunnan kunnat, vaan huomionosoitusta täytyy hakea.
"Alueen keksijäjäsenyhdistykset ehdottavat seudultaan jotain tiettyä paikkakuntaa", Salonoja-Lindén kertoo.
Väläyksestä matkaa menestystuotteeksi
Mutta yksi asia kuitenkin kiinnitti raadin huomion.
"Emme etsineet keksintöä, mutta Ouman Finland Oy ikään kuin ratkaisi asian", toiminnanjohtaja kertoo.
Ouman Finland Oy:n toimitusjohtaja Martti Jokelaisesta raadin huomio tuntui yllättävältä, mutta hienolta.
"Riman ja tahtotilan ylläpitäminen on tärkeää. Keksintö voi tulla väläyksenä, mutta siitä on pitkä matka menestystuotteeksi", Jokelainen sanoo.
Toimitusjohtaja korosti myös lasten merkitystä.
"Lapset ovat luonnostaan luovia, mutta koululaitos ainakin himpun verran tuhoaa sitä. Mutta Kempeleessä alkaa syksyllä yrittäjyysluokka, joten täällä ainakin yritetään kehittää myös tätä puolta", hän sanoo.
Öljyn sijasta
luovuutta
Huomionosoituksen luovutustilaisuudessa kuultiin puheita ja myös kymmenien esikoululaisten laulavan "Hyvä kasvaa Kempeleessä" -laulun.
Keke ry:n puheenjohtaja Yrjö Rinta-Jouppi korosti, että kunnan on oltava ylivertainen pystyäkseen takaamaan asukkaat, verotulot ja muuttovoiton.
"Suomessa ei ole öljyä, mutta on luovuus, joka on valjastettava pääomantekokeinoksi", Rinta-Jouppi puhui.
Hänen mukaansa optimi on olla innovatiivinen vientipalvelu.
"Ja tämä on ymmärretty Kempeleessä. Täällä ollaan suvaitsevaisia eikä puukoteta ketään selkään. Täällä ollaan löydetty viisasten kivi."
