Kunnallishallinto mullistuu Kempeleessä uuden vaalikauden alusta 1. tammikuuta 2009. Päätökset uudesta Kempeleen toimintamallista on jo tehty ja viranhaltijat nimetty uudelleen keskeisille paikoille.
Kempele luopuu perinteisestä linjaorganisaatiosta, joka perustuu sektorilautakunta-ajatteluun, ja siirtyy eduskuntatyyppiseen työskentelyyn, jossa valitut kunnanvaltuutetut sijoittuvat eri valiokuntiin ohjaamaan ja seuraamaan kunnan toimintaa.
Kempeleen mallin ajattelun pohjalla on muiden kuntauudistusten tapaan tilaa--tuottaja-malli. Kempeleessä tilaajapuolta kutsutaan kansalaiskunnaksi ja tuottajapuolta palvelukunnaksi.
Kunnanjohtaja Kari Ahokkaan mukaan Kempeleen malli on pitkän kehittelytyön tulos. Kunnassa on kymmenen vuoden ajan sovellettu tiimityöskentelyä, jossa hallintoon on poikkitieteellinen ote linja-ajattelun sijaan. Ahokas uskoo, että ensi syksynä valittava uusi valtuusto pystyy omaksumaan näppärästi uuden toimintamallin, koska mallia on valmisteltu jo kuluvan valtuustokauden alusta.
Aivan kokonaan Kempeleessä ei päästä eroon lautakunnista, sillä laki edellyttää tiettyjä asioita käsiteltäväksi lautakunnissa. Niinpä kunnan asioita seuraa edelleen tarkastuslautakunta. Keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestämisestä ja perustettavaan viranomaislautakuntaan aiotaan ohjata kaikki sellaiset asiat, joissa nimenomaan edellytetään lautakuntakäsittelyä.
Kumileimasin- ajattelusta irti
Ahokas näkee uuden toimintamallin yksinkertaistavan asioiden käsittelyä. "Kuntien nykyisessä kolmiportaisessa järjestelmässä valtuustossa valitellaan kumileimasimen asemaa, kun asiat on jo ennakkoon käsitelty lautakunnassa ja sitten vielä kunnanhallituksessa."
Seuraavissa vaaleissa Kempeleessä valitaan jo 43 valtuutettua. Heistä yhdeksän osallistuu kunnanhallituksen ja kolme valtuuston puheenjohtajiston toimintaan. Niinpä neljään perustettavaan valiokuntaan tulee kuhunkin 7--8 kunnanvaltuutettua.
Uudet valtuutetut käyvät jo ensi vuoden lopulla Kempeleessä hallitusneuvottelut, joissa sovitaan kunnan toiminnalle suuntaviivat. "Se on poliittisesti sovittava nelivuotisohjelma. Meillä on asiat jo hoidettu neljän puolueen koalitiolla, seuraavien vaalien jälkeen puolueita saattaa tosin olla valtuustossa useampiakin", Ahokas miettii.
Neljä valiokuntaa
Valiokuntien tehtävänä on asioiden ohjaus ja seuranta. Elinvoimavaliokunta ohjaa ja seuraa maapolitiikan, väestöstrategian ja elinkeinostrategian valmistelua.
Itsehallintovaliokunta ohjaa demokratiatilinpäätöksen valmistelua ja kehittää kunnallista itsehallintoa.
Resurssivaliokunta tekee ehdotukset konsernin toimintaan, henkilöstöön ja talouden hallintaan liittyvistä asioista sekä linjaa taksapolitiikkaa.
Palveluvaliokunta seuraa yhteiskunnallista kehitystä ja ennakoi palvelukysyntää sekä ohjaa kansalaiskunnan ja palvelukunnan välisten palvelusopimusten tekoa.
Palvelukunnan puolella peruspalveluprosessiin sisältyvät sosiaali-, terveys- ja sivistysasiat, joihin haetaan aivan uusi lähestymistapa. Toinen keskeinen tekijä ovat ympäristön toimivuus ja turvallisuus. Näitä prosesseja auttaa tukipalvelukeskus, johon kootaan esimerkiksi kunnan henkilöstö- ja ruokapalvelut.
Hallintojohtaja Eija Puotiniemi uskoo uuden toimintamallin näkyvän kempeleläisille parempina ja tehokkaampina palveluina. Uusia viranhaltijoita kuntaan ei uuden mallin kustannukselle palkata.