Kem­pe­leen vä­ki­mää­rä kasvoi suh­teel­li­ses­ti toi­sek­si eniten koko Suo­mes­sa – ­Poh­jois-Poh­jan­maa yksi har­vois­ta maa­kun­nis­ta, joissa väestö kasvoi

Suomen 18 maakunnasta vain viidessä väestö kasvoi viime vuonna. Asia käy ilmi Tilastokeskuksen tuoreista luvuista.

Kempeleessä väestö kasvaa kovaa vauhtia. Suhteellisesti vain Vantaalla kasvu oli viime vuonna kovempaa.
Kempeleessä väestö kasvaa kovaa vauhtia. Suhteellisesti vain Vantaalla kasvu oli viime vuonna kovempaa.
Kuva: Pekka Peura

Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2018 lopussa 5 517 919. Väkiluku kasvoi vuoden 2018 aikana 4 789 henkilöllä. Väkiluvun kasvu oli pienin vuoden 1970 jälkeen. Asia käy ilmi Tilastokeskuksen tuoreista luvuista.

Suomen 18 maakunnasta vain viidessä väestö kasvoi viime vuonna. Yksi kasvumaakunnista oli Pohjois-Pohjanmaa. Kasvu oli kuitenkin lähes olematonta, vain 0,1 prosenttia. 

Pohjois-Pohjanmaalla oli vuoden 2018 lopussa 412 161 asukasta, jossa lisäystä edelliseen vuoteen oli 305 asukasta.

Pohjois-Pohjanmaan lisäksi väestö kasvoi Ahvenanmaalla, Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Prosentuaalisesti suurinta kasvu oli Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla.

Kainuussa väki väheni viime vuonna 1,2 prosenttia ja Lapissa 0,4 prosenttia.

Vuoden 2018 aikana väkiluku kasvoi 61 kunnassa ja pieneni 248 kunnassa. Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Vantaalla (5 139 henkilöllä), Helsingissä (4 770) ja Espoossa (4 588). Pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvusta vieraskielisen väestön osuus oli kolme neljäsosaa.

Suhteellisesti tarkasteltuna Manner-Suomessa väkiluku kasvoi eniten Vantaalla (2,3 prosenttia) ja Kempeleessä (2,2 prosenttia).

Kempeleen väkimäärän kasvu oli 1,4 prosenttia vuonna 2017, joten kasvu vauhdittui viime vuonna selvästi. Vuoden lopussa Kempeleessä oli 17 923 asukasta, joka on 388 asukasta enemmän kuin vuotta aiemmin.

Oulun väkiluku kasvoi viime vuonna 1757 henkilöllä (0,9 prosenttia). Oulussa oli vuoden lopussa 203 567 asukasta.

Väkiluku väheni määrällisesti eniten Savonlinnassa, 1 053 henkilöllä ja Kouvolassa, 1 019 henkilöllä. Suhteellisesti eniten Manner-Suomessa väkiluku väheni Lestijärven (6,6 prosenttia), Karijoen (4,1 prosenttia) ja Kannonkosken (3,9 prosenttia) kunnissa.

Suomessa asui vakituisesti vuoden 2018 lopussa 391 746 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisten osuus koko väestöstä oli seitsemän prosenttia.

Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat äidinkieleltään venäjää puhuvat (79 225 henkilöä), viroa puhuvat (49 691) ja arabiaa puhuvat (29 462).

Maakunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus oli vuoden 2018 lopussa korkein Uudenmaan maakunnassa (13 prosenttia) ja pienin Etelä-Pohjanmaalla (2 prosenttia).

Ilmoita asiavirheestä