Kempeleen kunnanjohtajan Kari Ahokkaan tiistaina Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän Osakkin yhtymäkokouksessa esittämät laskelmat on toimitettu kuntayhtymän tarkasteluun. Ahokas ja hänen kalvosulkeisensa oli yksi ratkaisevia tekijöitä, joiden takia yhtymäkokous otti aikalisän luonnonvara-alan oppilaitosjärjestelyihin.
Yksi syy oli se, etteivät yhtymäkokouksessa kuntayhtymän edustajat saaneet enää oululaisia poliittisia päättäjiä vakuuttuneiksi yhtymän laskelmien pitävyydestä. Virhettä oli ainakin robottinavetan verran.
Yhtymähallituksen puheenjohtaja Vesa Saarinen (sd.) kertoo, että tavoite on saada ylimääräinen yhtymäkokous koolle mahdollisimman pian. Osakkin kehitysjohtaja Juhani Mankinen kertoo, että laskelmien tarkistus alkaa kuntayhtymässä tänään maanantaina. Yhtymähallitukselle uudet luvut tulevat 19. joulukuuta, joten ylimääräinen yhtymäkokous voidaan pitää tammikuussa.
Kempeleen laskelmien akilleen kantapääksi Saarinen arvioi sen, että niissä oli mukana vain menopuoli. "Pitää tarkastella myös tuloja ja oppilasmäärien kehitysennusteita. Ratkaisuja pitää tehdä."
Saarisen mukaan luonnollisesti yksi ratkaisu on jatkaa nykyisellä koulutusmallilla. "Jos asiat pidetään ennallaan, niin se merkitsee pikku hiljaa koko luonnonvara-alan alasajoa."
Kempeleen kunnanjohtaja Kari Ahokas otti yhtymäkokouksessa esiin luonnonvara-alan ratkaisuja koskevat yhteisesti hyväksytyt periaatteet. Ne ovat investointi- ja käyttökustannusten optimointi, investointien toteuttaminen yhtymän rahoituksella eikä kuntien tuella, Oulun ympäristökunnissa olevien Osakkin kiinteistöjen säilyttäminen koulutuskäytössä ja luonnonvara-alan henkilöstön työsuhteiden turvaaminen.
Taustatyön Ahokkaalle oli Osakkin omien suunnitelmien pohjalta tehnyt Kempeleen kunnankamreeri Riitta Remes.
Niinpä opetuksen järjestäminen nykyisellä tavalla maksaisi lisäinvestointien osalta luonnonvara-alalle 4 640 000 euroa. Kustannus olisi sama kuntayhtymälle. Käyttötalousmenoja ratkaisu lisäisi 306 000 eurolla vuodessa. Aivan kuten Osakk oli laskenut.
Kuntayhtymän hallituksen ajamassa mallissa, jossa koko luonnonvara-alan koulutus keskitetään Muhokselle ammattikorkeakoulun maisemasuunnittelua lukuun ottamatta, Ahokas toi esiin lukuisia kysymysmerkkejä, jotka eivät käyneet Osakkin laskelmista ilmi, mutta olivat selviä menoeriä.
Muhoksella tarvitaan robottinavetta (2,3 miljoonaa euroa) ja kokonaan uudet kasvihuoneet (3,6 miljoonaa euroa) sekä Oulussa Kotkantien remontti (820 000 euroa). Näin investoinnit nousevat 6 480 000 euroon. Avoimiksi kysymyksiksi jäi vielä missä opiskelijat asuvat Muhoksella ja paljonko maksavat mahdolliset muutostyöt Kempeleen Pirilässä ja Oulun Vallinkorvassa. Euroja tarvitaan siis yli 6,5 miljoonan kappaleen.
Käyttötalousmenot
Nykymallilla menoissa käyttömenot kasvoivat 306 000 euroa vuodessa. Luonnonvara-alan keskittämisellä Muhokselle saadaan käyttömenoihin Kempeleenkin laskelmissa 131 500 euron vuotuinen säästö, mutta kuntayhtymän kokonaistalouden kannalta rokotus on 723 000 euroa. Se on vielä 417 000 euroa enemmän kuin nykyisen mallin tuomat lisämenot.
Kuntien sopimien periaatteiden mukaan rakennukset pysyvät kuntayhtymän koulutuskäytössä. Niinpä Pirilän ja Vallinkorvan käyttömenot eivät häviä mihinkään. Ne ovat kuten ennenkin ja Kempeleen laskelmassa merkitty siksi nollaksi. Luonnonvara-ala voi toki vähentää omista käyttömenoistaan 776 500 euroa vuodessa.
Luonnonvara-alalle tulee uusia käyttömenoja Muhokselle tapahtuvan rakentamisen johdosta 723 000 euron verran ja niin tulee kuntayhtymällekin. Tilanteessa luonnonvara-ala on säästänyt 53 500 euroa, mutta kuntayhtymän menot ovat kuitenkin 723 000 euroa. Luonnonvara-ala saa vielä henkilöstöjärjestelyin säästöä 78 000 euroa vuodessa, mutta kuntayhtymä on luvannut työllistää väkensä, joten säästöä ei tule. Näin päädytään edellä mainittuihin käyttömenolukuihin Kempeleen laskelmissa.
Yhtymäkokouksessa vasta käväisi pinnassa kysymys, miten luonnonvara-alan järjestelyt vaikuttavat kuntayhtymän muuhun koulutukseen, esimerkiksi Haukiputaan rakennusalan ammattikoulutukseen. Muhoksella on kerätty nimiä nykyisten auto-, vaatetus- ja sähköalojen koulutuksen puolesta.