Kunnan kokonaiskuvaan vaikuttaa suuresti se, miltä kunnan keskusta näyttää. Siitä millainen keskusta on, voi nimittäin päätellä paljon siitä, miten kunnalla menee. Kahdessa Oulun eteläpuolisessa kasvukunnassa, Kempeleessä ja Limingassa, on peräjälkeen tuotu julki kuntakeskusten uudistusten suuntaviivat. Kummassakin suunnitelmassa päällimmäinen piirre on keskustojen tiivistäminen. Se toteutetaan ennen kaikkea rakentamalla uusia liiketiloja ja asuntoja.
Valittu linja on molemmissa kunnissa perusteltu. Kempeleen keskusta ei tähän asti ole katsojassa suuria tunteita nostattanut. Kuvaavaksi adjektiiviksi sopii esimerkiksi vaisu, vaikka keskustan ilme on viime aikoina kohentunutkin mukavasti. Uusi suunnitelma tuo maisemaan nyt selkeitä kiinnekohtia ja rytmikkyyttä. Näkymää jaksottavat uudet kerrostalot, joista tärkein on maamerkiksi ajateltu kahdeksankerroksinen kerrostalo.
Uusien rakennusten valmistuttua jo ensi kertaa Kempeleeseen saapuvallekin pitäisi ilmetä, milloin on tultu kunnan keskukseen. Tällä hetkellä se ei välttämättä selviä. Kunnan toiminnallisena ytimenä on voinut pitää myös uuden Nelostien itäpuolta Zeppelinin ympäristössä.
Limingan suunnitelman lähtökohtiin kuuluu kevyen liikenteen, siis pyöräilijöiden ja kävelijöiden, korostunut huomioon ottaminen. Tarkoituksena ei ole tarjota näille liikkujille vain sujuvaa kulkua vaan myös viihtyisyyttä. Siksi suunnitelmassa on otettu huomioon niin tuulet kuin auringon suunta. Näitä ympäristön perustekijöitä ei alavassa pohjoisessa rannikkokunnassa todella kannatakaan unohtaa.
Limingan uuden kaavan perusfilosofia on niin ikään kohdallaan: rakentaminen painottuu keskustaan. Se tavoite on viisas sekä maisemallisesti että ympäristönsuojelun näkökulmasta. Uudisrakentamisen räjähtäminen pitkin peltoja ja niittyjä vaatii yhä uusia teitä ja katuja ja lisää autoliikennettä.
Korkeaa maamerkkiä Kempeleen tapaan ei Liminkaan ole nousemassa. Se ei oikein sopisikaan niittomiesten kuntaan, joka vanhastaan tunnetaan maahengestään. Käyttämätöntä potentiaalia Liminkaan jää nyt tehtävien ratkaisujen jälkeenkin radan varteen osuusmeijerin alueelle. Toiveikkaasti voi ajatella, että alueesta tulisi joskus junien lähiliikenneasema.
Kummassakin kunnassa kysymykseksi jää, iskevätkö valtatien varteen suunnitellut liikekeskittymät suonta keskustan elinvoimalta. Kempeleessä se koskee Zatelliitin, Limingassa Liminganportin alueen vaikutusta.
paakirjoitus@kaleva.fi