Krematorio: Oulun vai­na­jat kul­je­te­taan tuh­kat­ta­vak­si viiteen eri kau­pun­kiin koko kesän ajan

Oulu: Val­tuus­ton uusi pu­heen­joh­ta­ja Jarmo J. Husso pitää po­li­tiik­kaa lasten leik­ki­nä 70-lu­kuun ver­rat­tu­na

Luitko jo tämän: Ju­na­lip­pu voi maksaa mo­nin­ker­tai­sen hinnan, jos matkan varaa viime tin­gas­sa

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi + Lauantai 15,90 €/kk

Kem­pe­leen it­se­näi­nen ekokylä sai ra­ken­nus­alan pal­kin­non

Rakennusinsinöörien liitto palkitsi Kempeleen ekokylän tänä vuonna RIL-palkinnollaan. Tänä vuonna voittajan valitsi Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara.

-

Rakennusinsinöörien liitto palkitsi Kempeleen ekokylän tänä vuonna RIL-palkinnollaan. Tänä vuonna voittajan valitsi Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara.

Häntä miellytti se, miten Kempeleen ekokylässä on otettu haltuun kokonaisjärjestelmä metsähakkeen hankinnasta ja energian tuotannosta matalaenergiatasoisiin rakennuksiin ja aina asukkaiden energiakäytön tottumuksiin asti.

"Ekokylä on oiva esimerkki pienen yrityksen innovatiivisuudesta, olemassa olevan teknologian soveltamisesta käytännönläheisesti uuteen ratkaisuun sekä energia- ja ilmastohaasteisiin vastaamisesta. Hajautettu energiatuotanto hyödyntäen uudistuvia energialähteitä on yksi keino rakentaa kestävää yhdyskuntaa", Saarnivaara kertoo.

Kempeleen ekokylässä on kymmenen omakotitaloa. Alueen tarvitsema sähkö ja lämpö tehdään omassa laitoksessa sekä tuulivoimalla. Aluetta ei ole kytketty ollenkaan valtakunnan sähköverkkoon. Tavoitteena oli uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiaomavaraisuus, yhteisöllisyys sekä energian säästäminen.

Energia tuotetaan puuhakkeesta kaasuttamalla. Kaasu poltetaan puukaasugeneraattorissa. Sähköntuotannossa syntyy hukkalämpöä, jolla lämmitetään alueen talot ja käyttövesi ja siitä saadaan ilmanvaihtoon tarvittava lämpöenergia.

Talojen lämmitys on toteutettu vesikiertoisella lattialämmityksellä. Matalalämpöistä vettä on helppo tuottaa sähköntuotannon hukkalämmöstä eikä erillistä lämmöntuotantoa tarvita lainkaan.

Suomalaisille yrityksille olisi energian säästämisessä ja uusiutuvissa energianlähteissä uusia mahdollisuuksia maailmanlaajuisilla markkinoillakin. Saarnivaara ihmettelee joidenkin rakennusalan yritysten penseätä suhtautumista siihen, että säännösten kautta tulisi paljon lisää rakentamista. Silloin kotimarkkinoista voisi tulla edelläkävijä tällä alalla.

Rakennuksissa käytettävän ja rakentamiseen kuluvan energian osuus energian loppukäytöstä on 42 prosenttia ja Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 38 prosenttia. Rakennusala on merkittävässä asemassa Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamisessa.