Tulevaisuuden Kempeleessä liikenteen solmukohtana on paikallisjuna-asema, josta löytyy bussiyhteydet lähiseudun asutusalueille sekä parkkialueet pyörille ja autoille. Lisäksi aseman tuntumaan on suunnitteilla peruspalvelut, vapaa-ajankeskus, noin 3 000 uutta asuntoa sekä runsaasti työpaikkoja.
Kunnanjohtaja Kari Ahokas tähdentää, että kyseessä on pitkän aikavälin visio. Hankkeen nimi on Kempele 2030, mutta suunnitelmien toteutuminen ja alueen kehittyminen voivat jatkua myös seuraaville vuosikymmenille.
Ahokas korostaa, että kyseessä on taajama-alueen kehittämissuunnitelma, ei uuden keskuksen luominen. Matkaa nykyisestä kuntakeskuksesta uudelle asemalle tulisi noin puoli kilometriä. Suunnitelmien taustalla on vahva usko Oulun seudun kasvuun ja raideliikenteen yleistymiseen.
Kunnianhimoiset suunnitelmat ovat vielä pääasiassa paperia, mutta alueen asemakaava mahdollistaa hankkeen toteuttamisen. Mukana suunnittelussa on ollut rakennusalan suuryritys NCC.
Kempeleen kunta omistaan noin 150 hehtaaria maata, johon aseman seutu rakennettaisiin. Rautatien ja Pohjantien välissä sijaitseva alue on tällä hetkellä suurelta osin metsää ja peltoa. Kaavoitetun alueen pohjoispuolella on yksityisten omistamia peltoja, jotka jäisivät maanviljelyyn.
Tällä hetkellä ajankohtaisin osa visiota on uuden eritasoliittymän rakentaminen Pohjantielle, Ouluntullin ja Zeppelinin liittymien väliin. Samalla Kempeleeseen saataisiin uusi itä-länsi-suuntainen väylä. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ahti Tahkola toteaa, että kyseinen väylä on kunnan sisäisen liikenteen kannalta välttämätön.
Liittymät on hyväksytty alueen asemakaavaan, mutta Oulun kaupunginhallitus ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ovat valittaneet asiasta. Hallinto-oikeus käsittelee valitukset vuoden vaihteessa.
"Jos lupa saadaan, työt aloitetaan ensi kesänä", Tahkola kertoo.
Liittymän kustannusarvio on 7,5-10 miljoonaa euroa, ja rahat on jo varattu kunnan budjettiin. Rahat arvioidaan saavan takaisin, kun alueelta myydään liiketontteja.