Kempele nostaa neljän vuoden aikana työntekijöidensä palkkoja tupokorotusten lisäksi keskimäärin seitsemällä prosentilla. Kuntasektorilla täkäläisittäin harvinaisen ratkaisun takana oli kunnanvaltuusto yksimielisesti, kertoo hallintojohtaja Eija Puotiniemi. Erityisesti toivotaan vetovoiman kohoavan sosiaali- ja terveyspuolen työntekijöiden silmissä. Heistä käydään kunnissa kovaa kilpaa.
"Tähän saakka olemme kyllä saaneet pätevää ja ammattitaitoista väkeä, mutta haluamme turvata jatkonkin", huomauttaa kunnanjohtaja Kari Ahokas.
Ahokas korostaa, että korotuksella halutaan nostaa juuri matalapalkkaisten tulotasoa. Korotus tietää hallinnon menoissa 17 prosentin kasvua ja 125 000 euroa. Kempeleellä on noin 800 työntekijää. Henkilöstön hyvinvointiin panostetaan muutenkin. Ensi vuoden budjettiin sisältyy muun muassa henkilöstöpäällikön viran perustaminen.
Palkkaratkaisu on linjassa koko Kempeleen ensi vuoden talousarvion kanssa. Ahokas luonnehtii sitä kasvukunnan hyvän palvelun kehittämisbudjetiksi. Toimintamenot kasvavatkin yli yhdeksän prosenttia.
Laadukkaat palvelut vetävät kuntaan uusia asukkaita. "Esimerkiksi Lapista on muutettu Kempeleeseen hyvien terveys- ja vammaispalvelujen takia", tietää kunnanhallituksen puheenjohtaja Pentti Sankilampi.
Kempeleessä on jo lähes 13 500 asukasta. Tulijoita yritetään pikkuhiljaa toppuutella; ensi vuonna on jaossa vain 17 omakotitonttia.
Kempeleellä menee hyvin, jopa niin hyvin, että se on joutunut verotulojen tasauksessa maksumieheksi. Oulun läänissä vain Oulu ja Haukipudas ovat samassa tilanteessa. Kempeleen valtionosuuksista leikataan tämän perusteella ensi vuonna 0,7 miljoonaa euroa, mikä vastaa puolen tuloveroprosentin korotusta, huomauttaa kunnankamreeri Riitta Remes.
Eniten nielaisee Kirkonkylän koulu
Kunnanjohtajan lääke tilanteeseen oli tuloveroprosentin nostaminen yhdellä prosenttiyksiköllä, mutta valtuusto taipui vain puoleen. Toisesta puolesta olisi Ahokkaan mielestä voitu saada jotain syrjään tulevia investointeja varten, sillä kunnassa on ollut tapana kattaa investoinnit ainakin osaksi etukäteissäästämisellä. Lainaa onkin harvinaisen vähän.
Näin menetellään myös ensi vuonna. Noin 7,3 miljoonan euron investoinneista on melkein puolet eli kolme miljoonaa säästetty ennakkoon. Uutta lainaa otetaan miljoona, maata myydään 1,5 miljoonalla ja loppu 1,8 miljoonaa katetaan verotuloilla.
Suurin yksittäinen kohde on Kirkonkylän koulun peruskorjaus ja uudisrakennus, johon menee melkein viisi miljoonaa euroa. Siitä 2,45 miljoonaa euroa varataan ensi vuodelle.
Homevaurioinen vanha päärakennus puretaan pois ja tilalle rakennetaan uudisrakennus, jossa sivistystoimenjohtaja Seppo Hautasen mukaan huomioidaan jo tulevaisuudenkin tarpeet.
Eniten kunnan kasvu näkyy Ylikylän koululla. Voimakas asuntorakentaminen koulupiirin alueelle on kasvattanut oppilasmäärää räjähdysmäisesti. Ensi vuonna oppilaita arvioidaan olevan jo 840 nykyisen 760 sijasta.
1999 valmistuneet uudet tilat kävivät ahtaaksi jo alkuunsa ja kaikki vanhan puukoulun tilat piti ottaa uudestaan käyttöön viime vuonna. Koululle järjestetään kaksi luokkatilaa lisää Honkasen seurakuntatalosta, jonka kunta on ostanut. Kouluun palkataan myös kaksi uutta luokanopettajaa ja koulunkäyntiavustajaa.
Pikkukokon 60-paikkainen päiväkoti saadaan käyttöön ensi syksynä, mikä helpottaa kunnan itäosassa asuvien päivähoitoa.
Valtuusto käsittelee Kempeleen budjettia joulukuun 16. päivä.