Virka-ajan päätyttyä Kempeleessä ei enää voi välttyä kuulemasta kävelysauvojen napsetta. Kempeleen kunta on nimittäin hankkinut 900 työntekijälleen joululahjaksi kävelysauvat.
Sauvakävelytekniikan osaamattomuuttakaan ei tarvitse pelätä. Kempeleen kunnan henkilöstöpäällikkö Jaakko Joensuu kertoo, että alkuvuodesta 2006 järjestään kuntokampanjana sauvakävelykurssi kaikille asiasta kiinnostuneille työntekijöille.
Kempeleen tapaiset lahjat ovat suomalaiskunnissa harvinaisuus, uskoo Kunnallisen työmarkkinalaitoksen apulaisneuvottelupäällikkö Elina Vartiainen-Hynönen. Vartiainen-Hynösen mukaan tilastoja asiasta ei ole, mutta jo mutu-tuntumalla voi päätellä ettei käytäntö voi olla yleistä. "Jokaisen kunnan työntekijän muistaminen on kallista, isossa kunnassa tästä kertyy helposti melkoinen summa."
Oululaisten muistissa on tuoreena, kuinka kaupunki jakoi työntekijöilleen juhlavuoden kunniaksi Oulun juhlalogolla koristetun repun. 10 000 reppua maksoi kaupungille noin 100 000 euroa.
Tavallisimmin kunnat muistavatkin työntekijöitään joulun alla jouluaterialla.
Yrityspuolellakaan ei löydy koottua tietoa lahjakulttuurin yleisyydestä, ei ainakaan Elinkeinoelämän keskusliitosta. Asiaa on silti tutkittu. "Palkitsemisen on todettu olevan yhteydessä muun muassa organisaatioon sitoutumiseen, poissaolojen vähenemiseen ja laadun paranemiseen", luettelee tutkija Anna Ylikorkala Teknillisestä korkeakoulusta.
Palkitsemista on tutkittu TKK:n työpsykologian ja johtamisen laboratoriossa vuodesta 1995 alkaen, erityisesti motivaationäkökulmasta.
"Joulun alla saatavan erikoispalkinnon voisi ajatella parantavan yhteishenkeä ja hyvinvointia sekä työnantajan imagoa", Ylikorkala arvelee.
TKK:n toteuttamassa kyselyssä vuonna 2001 kuntien palkitsemisasioiden tilan arvioitiin olevan huonolla mallilla. Tänä vuonna tilanne näytti jo paremmalta. Palkitsemisen kehittämisellä tavoiteltiin yleisimmin hyvistä suorituksista palkitsemista, osaamisen kehittämistä sekä pätevien työntekijöiden pysymistä palveluksessa.
Hyvästä työstä palkitaan usein rahalla, esimerkiksi tulospalkkauksen muodossa. Tutkija ei kuitenkaan väheksy muitakaan palkitsemisen muotoja.
"Kannattaa yrittää arvioida palkitsemisen hyötyjä", Ylikorkala neuvoo palkitsemista harkitsevaa johtoporrasta.
