Kempeleen ensi vuoden budjettiesitys ei pidä sisällään Kempele-lisää. Keskusta vaati tiistaina kunnanhallituksessa hoitotuen vaatimaa 148 000 euron lisärahaa kunnanjohtaja Kari Ahokkaan budjettiesitykseen. Kuusi vuotta maksettu lisä kaatui tiukasti hallituksessa äänin 5-4.
Poliittiset linjat olivat selvät: keskustan neljä edustajaa olisivat säilyttäneet lisän, kun taas kokoomuksen, vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattien edustajat olivat valmiita säästösyistä pudottamaan sen pois.
Lopullisen päätöksen tekee valtuusto ensi maanantaina.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Ahti Tahkola (kesk.) pitää kotihoitolisää tärkeänä vaihtoehtona päivähoitoon. "Pelkään, että 30-40 lasta voi tulla päivähoitoon, jos lisä jää pois. Voi tulla tiukka paikka, koska kaikkia hoidon lisätarpeita tuskin voidaan kattaa toimintaa tehostamalla."
"Perustelu poistoon on säästö, joita tarvitaan. Myös Kelan maksama kotihoidon tuki nousee. Saamme valtuuston kokoukseen lisälaskelmia erilaisista vaihtoehdoista, sen jälkeen lyön lopullisen kantani lukkoon", rahaa vastaan hallituksessa äänestänyt kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Pirkko Sankilampi (kok.) sanoo.
Kempele-lisää maksetaan kunnassa 65 perheelle.
Miten vetureiden käy?
Kunnanjohtaja Ahokas pitää budjettia tiukkana, vaikka käyttömenot kasvavat peräti 8,4 prosenttia. Neljän miljoonan euron kasvusta nappaavat sopimusten mukaiset palkkojen korotukset 1,8 miljoonaa, erikoissairaanhoito 1,5 miljoonaa ja sosiaalipalvelut 600 000 euroa.
"Yhtään virkaa tai tointa ei ensi vuonna perusteta", kunnanjohtaja teroittaa. "Palvelut säilyvät nykyisellään, mutta joiltain osin ne voivat laskea, koska väki kasvaa kovasti myös ensi vuonna."
Päivähoitoon ei ole tulossa lisäpaikkoja ja kouluilla kasvu merkitsee aikaisempaa suurempia luokkakokoja.
Kempeleen vuosikate on 1,7 miljoonaa plussalla. Sillä pystytään kattamaan vain puolet poistoista, joten tilikauden tulos jää pakkaselle 1,7 miljoonaa. Vuosikate ei riitä investointeihin lainojen lyhennyksistä puhumattakaan.
Kempele lainaa ensi vuonna lisää 3,9 miljoonaa. Tonttien myynnit tuovat kassaan 1,4 miljoonaa.
Vaikka Kempeleen velka on vielä kohtuullinen, ovat kunnan kirstunvartijat huolissaan.
Kunnankamreeri Riitta Remes ihmettelee valtiovarainministeriön laskelmia kuntien valoisasta tulevaisuudesta.
"Ne perustuvat virheellisiin olettamuksiin verotulojen, valtionosuuksien ja kuntien menojen kasvuista", Riitta Remes muistuttaa.
Kunnanjohtaja Kari Ahokas vaatii valtiolta toimenpiteitä kuntien ja kasvukuntien aseman parantamiseksi.
"Herätys! Pohjois-Suomen veturikunnat, Oulun seudun kunnat tuottavat tappiota 20 miljoonaa ensi vuonna. Miten voidaan olettaa, että me pystymme heijastamaan menestystä ulospäin? Tämä säteily on kovin sisäistä."
Kempele säästää ensi vuonna investoinneissa. Yläasteen remontti ja laajennus tehdään loppuun. Erityiskohteena on vanhojen kaavateiden parantamiseen varattu 800 000 euroa.