Kempeleessä valtuuston asemaa päätöksenteossa on lähdetty kehittämään laajemmalla rintamalla kuin pormestarimallissa.
"Kempeleen malli ei keskity vain puheenjohtajaan", korostaa Kempeleen kunnanjohtaja Kari Ahokas, jonka mielestä pormestarimalli ei anna demokratiaan mitään uutta. "Se tuo vaan palkallisen ajan tietyille luottamushenkilölle toimia näissä tehtävissä."
Kempeleen "poikkitieteellisessä" hallintomallissa valtuutetut pääsevät osallistumaan ja valmistelemaan asioita jo siinä vaiheessa kun ne tulevat vireille.
"Kasvukunnassa on järkevää ottaa valtuutetut ja heidän henkiset voimavaransa mukaan kunnan kehittämiseen. Vanhoilla klassisilla malleilla siihen ei ole pystytty", toteaa Ahokas.
Kempeleen malli on kopio valtionhallinnosta, jota ei vielä muualla ole osattu viedä kunnallishallintoon.
Lautakunnat korvataan neljällä valiokunnalla, joihin kunnanvaltuutetut sijoittuvat eduskunnan tapaan ohjaamaan ja seuraamaan kunnan toimintaa. Perinteinen kolmiportainen malli, jossa asiat oli ennen valtuustoon tuloa jo käsitelty lautakunnassa ja kunnanhallituksessa, jää ensi vuonna historiaan.
Ahokas selventää muutoksen käytännön merkitystä kuvitteellisella esimerkillä valtuustoaloitteesta, jossa toivotaan Köykkyrin ulkoilualueen kehittämistä. "Lautakunnassa asian valmistelu heitettäisiin jollekin virkamiehelle, joka olisi päättänyt ostaa kapulahissiin tuolit ja todennut, että nyt on kehitetty. Jos asia pannaan valtuuston palveluvaliokuntaan, valtuutetut pääsevät heti asiaan mukaan ja pohtimaan, mitä Köykkyrille todella voidaan tehdä."
Virkamiesvalmistelu säilyy kyllä edelleenkin, mutta se on pikemminkin virkamiesavustusta. Valiokunnissa ei tehdä päätöksiä vaan ohjataan valmistelua.
Kempeleessäkin käytössä on tilaaja-tuottaja-malli. Tilaajapuolta kutsutaan kansalaiskunnaksi ja tuottajapuolta palvelukunnaksi. Palvelukunnan puolella yritetään madaltaa hallinnollisia rajoja, jotta ne eivät vaikeuttaisi palvelujen käyttöä ja luontevaa asiointia.