Kempeleen kunta testaa valmiussuunnitelmaansa puolustusvoimien kanssa ensimmäisenä kuntana Pohjois-Suomessa. Suunnitelman toimivuutta kokeillaan Salama 2002 -taistelu- ja ampumaharjoituksen yhteydessä 10. kesäkuuta asti. Tarkoituksena on saada tietoa puolustusvoimien ja siviiliorganisaation yhteistoiminnasta poikkeusoloissa.
Kempeleen vuonna 1995 hyväksytty valmiussuunnitelma koostuu sekä normaaliajan riskien ja uhkien määrittelyistä että tehtävistä poikkeusoloissa. Suunnitelman hiljattain päivitetty versio ottaa huomioon uudet uhkakuvat.
”Huomioitavia riskejä ovat esimerkiksi laittomat maahantulot, sairaudet ja epidemiat ja ympäristöonnettomuudet. Sotatilanteessa selviä rintamia ei ole, ja sotatoimia käydään myös siviiliväestön keskuudessa,” listaa Kempeleen kunnanjohtaja Kari Ahokas.
Suunnitelmassa otetaan huomioon myös väestön toimeentulon kannalta keskeiset ongelmat. Siksi suunnitelman kohteiksi on kytketty myös liikelaitokset ja yritykset.
Kaikilla kunnilla on omat valmiussuunnitelmansa. Se on lailla ohjeistettu yleissuunnitelma, jota jokainen kunta voi soveltaa omiin tarpeisiinsa.
Kempeleläisille uudistettu turvaopas
Oulun sotilasläänin komentajan, eversti Juhani Tyynelän mukaan nykyisten valmiussuunnitelmien tehtäväjako viranomaisten välillä pohjautuu rauhanajan järjestelyihin.
”Samat viranomaiset vastaavat tehtävistään niin rauhan kuin kriisinkin aikana. Aiemmin perustettiin erillisiä organisaatioita kriisin varalta.”
Valmiussuunnitelman käytön harjoittelun aikana Kempeleen palo- ja pelastusviranomaiset, sairaanhoito ja hallintoviranomaiset ovat olleet korotetussa hälytysvalmiudessa. Valmiussuunnitelmasta on tarkistettu muun muassa väestönsuojelu, henkilöstö- ja tilavaraukset sekä materiaali- ja varmuusvarastot.
Kuntalaisille julkaistaan lähitulevaisuudessa turvaopas. Se on uudistettu painos kuusi vuotta sitten tehdystä ensimmäisestä oppaasta.
Ahokkaan mukaan ajantasaistettu ja laajennettu kirjanen jaetaan kaikkiin kempeleläisiin koteihin.