Kuvagalleria: Ter­wa­hölk­kä ja -ma­ra­ton juos­tiin jälleen Oulussa

Kolumni: Na­to-jä­se­nyys on so­ti­laal­lis­ta liit­tou­tu­mis­ta syvempi asia, ja Poh­jois-Suo­men asemaa se vah­vis­taa

Mainos: Juuret kas­va­vat tie­dos­ta. Tutustu Ka­le­vaan 1kk 1 €. Tilaa tästä.

Kempele aikoo ää­nes­tää kau­pun­ki­ni­mik­kees­tä – "Kau­pun­ki koetaan ve­to­voi­mai­se­na"

Kempeleessä pohditaan, olisiko elo kaupunkina mukavampaa kuin kuntana. Asiasta aiotaan järjestää jopa neuvoa-antava kuntalaisäänestys tänä vuonna.

Kempeleen kunnantalo voisi olla jatkossa Kempeleen kaupungintalo?
Kempeleen kunnantalo voisi olla jatkossa Kempeleen kaupungintalo?
Kuva: Taneli Kärki

Kempeleessä pohditaan, olisiko elo kaupunkina mukavampaa kuin kuntana. Asiasta aiotaan järjestää jopa neuvoa-antava kuntalaisäänestys tänä vuonna.

Kaupungiksi siirtymisestä on tehty useampikin aloite, viimeisin viime vuonna. Lokakuussa kunnanhallitus vastasi, että Kempele täyttää kriteerit, eikä juridisia esteitä ole.

Muutos kunnasta kaupungiksi on yksinkertainen – se tapahtuisi valtuuston päätöksellä, että nimikettä haetaan.

Nyt kunnassa tehdään uutta strategiaa ja sen yhteydessä tätäkin asiaa valmistellaan. Muutoksen vaikutuksista tehdään tietopaketti, johon sisältyisi muun muassa kunnanjohtaja Tuomas Lohen haastatteluvideota aiheesta ”Kempeleestä kaupunki?”.

Kempeleen Facebook-sivulla kuntalaisilta kysytään, mihin asioihin he haluaisivat saada tietopaketissa vastauksen. Aika moneen kysymykseen tulee vastaus jo saman tien.

Oleellisin lienee Mervi Rajanimen kysymys, mikä käytännössä muuttuisi?

Kunnanjohtaja Tuomas Lohen kunnan nimissä antamasta vastauksesta selviää, että eipä oikeastaan mikään.

– Se, onko kyse kunnasta tai kaupungista, ei muuta toiminnallisesti mitään. Samat lait, samat tehtävät ja samat toiminnot jatkavat entiseen tapaan. Näkyvimmät muutokset lienevät joidenkin nimikkeiden muutokset (kunnanjohtajasta tulee kaupunginjohtaja, valtuuston puheenjohtajasta kaupunginvaltuuston puheenjohtaja jne.) sekä kuntanimikkeen vaihtuminen kaupunkinimikkeeksi muun muassa markkinoinnissa ja viestinnässä.

Kaupungiksi muuttuminen ei vaikuttaisi millään tavalla myöskään kunnan investointipäätöksiin, tieasioihin tai -nimikkeisiin, eikä kunnan talouteen tai toimintaan (valtionosuudet, veroprosentit, kiinteistöverot, palvelut, palvelujen hinnat ja toimivuus).

Kuntalaisille ei aiheutuisi muutoksesta mitään kustannuksia, eikä nimikkeenmuutokseen liittyen ole mitään tarvetta muuttaa palkka- tai palkkiolinjauksia, korostaa Lohi.

Facebookin lisäksi hyödynnetään myös muita viestinnän keinoja, kuten kuntatiedotetta ja sosiaalista mediaa. Myöhemmin tänä vuonna järjestetään epävirallinen neuvoa-antavan kuntalaisäänestys. Äänestää saavat kaikki yli 15 -vuotiaat kempeleläiset.

– Tätä nuoremmilta kysytään asiasta mielipide koulujen kautta. Nämä näkemykset toimivat päättäjien tukena asiassa lopullista päätöstä tehtäessä.

Lohi itse sanoo olevansa kaupungin kannalla, jos sellainen tahtotila kunnassa on.

– Kaupunkinimitystä on perusteltu muun muassa imagohyödyillä. Erityisesti yrityskentässä kaupunkinimitys on koettu vetovoimaa lisäävänä tekijänä. Tilastotietoa siitä, mikä vaikutus juuri kaupunkinimityksen käyttöönotolla monien kaupunkien kasvuun ei ole, myös muilla tekijöillä on voinut olla myös suuri vaikutus.

Nyt olisi Lohen mielestä tärkeintä tietää haluavatko kempeleläiset olla kuntalaisia vai kaupunkilaisia?

– Kuntalaiset voivat kokea kuntansa edelleen enemmän kylämäisenä, rauhallisena, luonnonläheisenä ja maaseutumaisena asuinpaikkana. Kaupunkiin voi liittyä negatiivisia tunteita kuten melu, likaisuus ja pölyisyys.

Kumpi Kempeleen tulisi olla, kunta vai kaupunki? Kerro mielipiteesi jutun kommenttiosiossa!

Näistä syistä Kempele voisi olla kaupunki

Suomessa on 53 asukasluvultaan Kempelettä pienempää kaupunkia.

Kaupunkimainen asutus. Väestöntiheys on yksi Suomen tiheimmistä (159 asukasta/neliökilometri).

97 prosenttia kuntalaisista asuu taajamissa.

Palvelut ovat keskittyneet kuntakeskuksen ja Zeppelinin kauppakeskuksen välille.

Kolmannes kunnan asukkaista asuu keskustaajamassa.

Muuttovetovoimaltaan 30. Suomessa.

Alkutuotannon osuus työpaikoista vain prosentti.

Tulevaisuudessa keskusta tiivistyy entisestään, saavutettavuus paranee (juna, eritasoliittymä), työpaikka-alueet vahvistuvat (Zatelliitti, Paituri, Hakamaa, Vihiluoto).