Vaikka tarve on suuri, Kemissä ei jaeta tänä vuonna Euroopan unionin ruoka-apua. Suurin syy on sopivien varastotilojen tilapäinen puute.
Kemissä EU:n ruoka-apua on jaettu alusta alkaen Kemin seurakunnan, Kemin seudun työttömien ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Kemin yhdistyksen yhteistyönä.
Tänä vuonnakin Kemin seurakunta haki ruoka-apua, mutta peruutti myöhemmin hakemuksensa. Syyksi seurakunta ilmoitti, ettei sillä ollut varastotiloja suurelle ruoka-avun määrälle.
Anottu ja sittemmin peruutettu avustuserä olisi ollut 7-8 000 kiloa.
EU:n ruoka-apu olisi ollut tärkeää Kemissä, sillä kaupungissa on paljon työttömyyttä ja muutenkin huono työllisyystilanne.
Peruutus ainoa lajissaan
Määrällisesti EU:n ruoka-apua jaetaan yhä enemmän Pohjois- ja Itä-Suomessa.
Kirkkopalvelut -yhdistyksen EU-elintarvikekoordinaattori Ulla Pesola sanoo, että syrjäseudulla seurakunnat ovat köyhiä ja nimenomaan muuttotappio ja työttömyysalueilla EU:n tuki seurakunnille on äärimmäisen tärkeää.
Esimerkiksi Oulun hiippakunnan alueella on 40 seurakuntaa, jotka jakavat EU:n ruoka-apua.
Suur-Helsingissä ja Etelä-Suomessa on Pesolan vain 11 seurakuntaa, jotka jakavat EU:n ruoka-apua.
"Tietenkin etelässä on enemmän ihmisiä, mutta täällä seurakunnat pystyvät jakamaan myös maksusitoumuksia kauppaan. Etelässä on myös monia elintarvikevalmistajia, joilta seurakunnat saavat lahjoituksia."
Yhtään ruoka-avun peruutusta ei Ulla Pesolan mukaan ole tullut siksi, ettei ruoka-avulle löydy varastotiloja.
"Joissakin seurakunnissa ruoka-apu jataan kertarysäyksellä, jolloin päästään aika helposti varasto-ongelmasta. Joissakin seurakunnissa, joissa on hyvät varastotilat, jaetaan ruoka-apua jopa kerran viikossa pitkin vuotta", Pesola kertoo.
Byrokratia harmina
Jos joku seurakunta on etelässä lopettanut EU:n ruoka-avun jakamisen, syynä on Pesolan mukaan ollut lähinnä toiminnan byrokraattisuus.
"Euroopan unioni vaatii aika tiukkaa raportointia. Kaikki, mitä Brysselistä tulee, pitää olla kirjoissa ja kansissa. Lisäksi tulli tekee pistokokeita. Moni on väsähtänyt siihen raporttien tekemiseen ja katsonut, että helpommalla pääsee, kun seurakunta antaa budjetistaan diakoniatoiminnalle rahaa, että voidaan ostaa se ruoka-apu kaupasta", Pesola kertoo.
Kun EU:n ruoka-apua alettiin jakaa, oli mukana koko maassa parisataa seurakuntaa. Tällä hetkellä mukana on 166 seurakuntaa.
"Etelän hiippakunnissa on vähemmän seurakuntia kuin pohjoisessa", Pesola sanoo. "Tosin suurin ruokapankki, joka jakaa eniten EU:n ruoka-apua on Pori, joka on työttömyysaluetta. Etelään on keskittynyt joku isompi yksikkö, joka saattaa toimia useammankin seurakunnan alueella."
Pohjoisin EU:n ruoka-apua jakava seurakunta on Utsjoki ja niitä löytyy pitkin pohjoista aina Pudasjärveltä Pelloon. Valtaosa seurakunnista saa ruoka-avun jaettavakseen nyt huhtikuussa ja toukokuussa tulevat viimeiset erät. Muutamilta seurakunnilta ruoka-apu loppuu kesken ja esimerkiksi Jyväskylä on hakenut sitä lisää.
Kaikkiaan seurakunnat jakoivat EU:n ruoka-apua viime vuonna yhteensä 600 000 kiloa.