”Sitoutuneet ja osaavat ihmiset ovat jatkossa yksi tärkeimmistä kilpailuvalteistamme”, todetaan toimitusjohtajan katsauksessa Kemiran viime vuoden vuosikertomuksessa. Tuo teksti on yhtiön entisen vetäjän Harri Kermisen nimissä. Fraasinomaisuudestaan huolimatta se lienee kuulostanut yhtiön sisällä kannustavalta.
Yhtiön uusi toimitusjohtaja Wolfgang Büchele esitteli yhtiön alkuvuoden tulosta ja henkilöstöpoliittista ajatteluaan torstaina. Yhtiö teki jälleen voittoa. Sen jälkeen kerrottiinkin, että yhtiöstä pannaan pihalle näillä näkymin noin 600 henkeä, joista 250 Suomessa.
Yksin saksalaista toimitusjohtajaa ei linjauksista toki pidä panna tilille. Ei laajoihin irtisanomisiin lähdetä ilman yhtiön hallituksen siunausta. Siellä taas on edelleen vankka suomalaisenemmistö.
Se, että voittoa tekevä yritys potkii väkeä ulos, koska tuloksesta halutaan vielä parempi, on nykymaailmassa valitettavan tuttua. Usein liikevoittoprosenttia saadaankin näin hilattua ylös ainakin väliaikaisesti, mikä lämmittää osakkeenomistajien mieltä.
Pitkällä jaksolla paljon enemmän on kuitenkin kiinni siitä, kykeneekö yhtiö varsinaisessa liiketoiminnassaan oikeisiin ratkaisuihin. Toivottavasti Kemira on sentään siinä oikeilla jäljillä, jotta yhtiöön nyt jäävät työpaikat voidaan turvata.
Joka tapauksessa irtisanomiset kertovat kyvyttömyydestä tai haluttomuudesta käyttää työntekijöitä uudella tavalla. Kemirassakin henkilöstö näkyy olevan ainakin yhtä paljon yhtiön joustovara kuin voimavara.
Nyt sopii edellyttää, että voittoa tekevä yhtiö tarjoaa irtisanottaville samantyyppisiä lähtöpaketteja kuin millä Nokia on tukenut yhtiöstä lähtevien työn saantia.