Kemiran teollisuusalueelle Oulun Laanilaan on tulossa jopa kaksi uutta voimalaa. Jätteenpolttolaitoksen lupahakemus on ratkaistavana Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Sen lisäksi Laanilan Voima Oy on aloittanut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn 300 megawatin turvevoimalan rakentamiseksi jätteenpolttolaitoksen naapuriin. Suunnitelma on ollut hiljattain koe-esittelyssä, mutta julkisesti nähtäville arviointi tulee vasta syys-lokakuussa.
Vaasan hovioikeus myönsi jätteenpolttolaitokselle luvan joulukuussa, mutta ratkaisusta valitettiin.
Viime kesänä Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei jätteenpolttolaitoksen rakentamiselle ole asemakaavallista estettä.
Tehtaan tarpeisiin
Laanilan Voiman 300 megawatin turvevoimala rakennettaisiin jätteenpolttolaitoksen kanssa samalle voimalaitosalueelle Kemiran aitojen sisäpuolelle.
Uuden voimalan perusteluissa mainitaan, että se voisi korvata aikanaan Oulun Toppilan ykkösvoimalan tuotannon, kun Toppila ikääntyy. Pääperuste on kuitenkin turvata Kemira Oyj:n tehtaiden energian saanti.
Oulun kaupungin tietoisuuteen Laanilan Voiman uusin voimalasuunnitelma putkahti äskettäin. Oulun kaupungin edustajat eivät lämpene ajatukselle, että Pohjolan Voiman konserniin kuuluva Laanilan Voima investoisi Oulun kaupungin puolesta energiatuotantoon. Oulun kaupunki ja sen kunnallinen liikelaitos Oulun Energia jatkaa itsenäisenä toimijana kannattavassa energiatuotannossa.
Oulun Energian ja Laanilan Voiman yhdessä suunnittelemassa jätteenpolttolaitoksessa muutettaisiin energiaksi vuosittain 130 000 tonnia jätettä. Voimalan teho olisi 55 megawattia. Oulun Energian lupahakemuksessa jätemäärä oli 172 000 tonnia ja teho 70 megawattia.
Kolme vaihtoehtoa
Kemiran alueelle suunnitellun tavallisen voimalaratkaisua tarkastellaan kolmen vaihtoehdon pohjalta. Ykkösvaihtoehdossa turvatta ja puuta sekä Kemiran prosessikaasuja polttoaineena käyttävän leijukattilan teho olisi 300 megawattia.
Kakkosvaihtoehdossa 300 megawatin teho saataisiin turpeella, jäteperäisillä polttoaineilla, puulla ja prosessikaasuilla.
Kolmantena tutkitaan mallia, jossa voimalaa ei rakennettaisi lainkaan.
Toimiva voimala tuottaisi prosessihöyryä, lämpöä ja sähköä. Laanilan Voimalla on energiatuotantoa Kemiran alueella noin 160 megawatin tehon verran.
Laanilan Voiman toimitusjohtaja Leo Pikkarainen arvioi, ettei Kemiran alueelle rakenneta 300 megawatin kokoista laitosta vaan pienempi. "Paikallinen tarve ratkaisee koon. Hakemuksessa on mukana varalta isompi laitos. Olemme lähteneet hyvissä ajoin liikkeelle."
Jos jätteenpolttolaitos saa tänä vuonna, Pikkarainen laskee voimalainvestoinnin tulevan ajankohtaiseksi yhdeksän kymmenen vuoden kuluttua.
Oulun kaupungin omistajapolitiikasta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Timo Kenakkala sanoo, ettei Oulun kaupunki luovu missään nimessä energiaomavaraisuudestaan. "Jyväskylä oli ennen yhteistyössä Fortumin kanssa, mutta siellä kaupunki on lähdössä itse investoimaan energiantuotantoon. Itsenäisyys nähdään tärkeäksi monissa kunnissa kuten meillä Oulussa."
Merikosken voimalan teho on 39 megawattia, Toppila I:n 267 ja Toppila II:n 315 megawattia. Toppilan voimaloilla on käyttöikää ilman suurempia remontteja 2015--2020 saakka.