Kemiran Oulun tutkimuskeskuksen lakkauttamispäätös otettiin henkilöstön keskuudessa suurella yllätyksellä vastaan, sillä kemianyhtiö oli valanut pitkään uskoa vesialan tutkimustoiminnan kehittämisen jatkumisesta vahvana Oulussa.
"Ei kukaan osannut odottaa lakkautusta, koska vesialan osaaminen on meillä Oulussa ainutlaatuista ja konsernin strategiana on keskittyä veteen", sanoo Kemiran Oulun toimihenkilöiden luottamusmies Jukka Takkinen.
Viime kesän alkupuolella Oulussa pidetyn Kemiran ison henkilöstökonferenssin yhteydessä silloinen pääjohtaja Lasse Kurkilahti ja tutkimus- ja teknologiajohtaja Hannu J. Toivonen hehkuttivat Oulun edellytyksiä nousta vesialalla jopa Nokian kaltaiseksi menestystarinaksi.
Vajaat pari kuukautta sitten Kemira antoi tulosvaroituksen, jossa se kertoi säästöaikeistaan ja keskittymisestään nimenomaan veteen.
Kemiran toimitusjohtaja Harri Kerminen ei tuolloin halunnut arvioida, mitä tämä merkitsisi Oululle "yksityiskohtaisten suunnitelmien" puuttuessa.
Kerminen kuitenkin korosti, että vesiala on jatkossakin Kemiralle tärkeä -- etenkin sen jälkeen, kun maaliliiketoiminta, Tikkurila Oy, listautetaan pörssiin omana yhtiönään. Aiemmin tänä vuonna Kerminen kertoi Oulun vierailunsa aikana, että Kemiran kannattavuushaasteet koskevat Oulussa peroksidin ja muuraishapon tuotantoa, eivät siis tutkimuskeskusta.
Maanantaisella tiedonannolla Kemiran vesitutkimuksen unelmat on lyöty Oulussa murskaksi. Oulun tutkimuskeskuksen toiminta lopetetaan ja Kemiran tutkimus keskitetään Espooseen. Tutkimuskeskuksessa irtisanomisuhan alla on 84 henkilöä noin 90:stä. Oulun tehtaalta Kemira on vähentämässä lisäksi 52 henkilöä noin 200:sta.
Kemiran Oulun henkilöstön silmissä yhtiön johdon tapa toimia näyttää tiedon panttaamiselta. "Siltähän se vähän vaikuttaa. Ei näille puheille (vesialan kehittämisestä) mitään katetta ole ollut. Päinvastoin, nythän meiltä viedään kaikki täältä pois", Takkinen sanoo.
Tutkimuskeskuksen johtaja Kaj Jansson kieltäytyi kommentoimasta asiaa tässä vaiheessa. Kemiran toimitusjohtaja Harri Kerminen ei ehtinyt kiireiltään kommentoimaan.
Kemiran väkeä risoo, ettei henkilöstöä ole pidetty ajan tasalla sen suhteen, mitä tuleman pitää. "Mielellään olisi saanut olla enemmän informaatiota henkilöstön edustajien suuntaan", luottamusmies Jukka Takkinen toteaa.
Tekesillä valtakunnalliset silmälasit
Kemira on saanut Pohjois-Pohjanmaalla, käytännössä Oulussa, toista miljoonaa euroa Tekes-rahaa tutkimus- ja kehittämistoimintaan kahden viime vuoden aikana. Kemiralle on maksettu 821 607 euroa viime vuodelle ja 462 347 euroa vuodelle 2006. Lisäksi ainakin Tekesin tämän vuoden tammikuussa käynnistämästä vesiohjelmasta rahoitetaan Oulun tutkimuskeskuksen vesikemikaaleihin liittyvää tutkimushanketta.
Kemira ja Tekes eivät kerro tarkemmin, mihin tukia on käytetty. Kemira vaikenee myös siitä, jatkuvatko Oulussa aloitetut tutkimushankkeet sitten, kun väkeä vähennetään ja tutkimus keskitetään Espooseen.
Tekes rahoittaa julkisena toimijana verovaroin muun muassa yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteja.
"Emme ole tehneet jaottelua, mitä kansallisesta rahoituksesta suuntautuu Ouluun. Katsomme Kemiraa kokonaisuutena, ei niinkään alueittain. Emme ole eritelleet, meneekö raha Ouluun vai Vaasaan vai minne. Katsomme projektikohtaisesti ja olemme kansallinen rahoittaja", Tekesin metsä ja kemia -liiketoiminta-alueen toimialajohtaja Jarmo E. Heinonen sanoo.
Tekes ei aio periä Kemiran saamia tukia takaisin, vaikka Oulun tutkimuskeskus lopetetaan ja tutkimus keskitetään Espooseen. "Jotta takaisinperintää lähdettäisiin pohtimaan, liiketoimintoja tulisi siirtää Suomen rajojen ulkopuolelle", Heinonen sanoo.