Keminmaan kunta on esittänyt neuvotteluja Kemille kaupungin puolella sijaitsevasta Vallitunsaaresta. Keminmaa haluaisi liittää Isohaaran alapuolisen saaren alueeseensa ja kehittää siellä itävää matkailutoimintaa. Saarella toimivat yrittäjät pitävät kuntarajan muuttamista parhaana ratkaisuna.
Kemin kaupunginjohtaja Kalervo Ukkola ei pidä yli kuukausi sitten kaupungille tullutta neuvottelupyyntökirjettä vakavasti otettavana asiana. Kaupunginhallitus on keskustellut siitä vain listan ulkopuolella. "Hallituksessa sitä ei pidetty asiana, johon pitäisi reagoida. Viesti asiasta on mennyt kunnanjohtaja Raimo Venäläiselle."
Venäläinen sanoo kunnan olevan liikkeellä tosimielellä. "Kemillä ei ole intressiä kehittää Vallitunsaarta, mutta Keminmaalla on. Saari on selkeästi osa Keminmaan keskusta-aluetta. Uskomme, että tällä arvokkaalla alueella on pitkän päälle tulevaisuutta. Se liittyy myös Isohaaran länsipuolen ranta-alueiden kokonaisuuteen", Venäläinen perustelee.
PVO-Vesivoima Oy:n omistaman Vallitunsaaren kehittämisessä on naapuruksilla yhteinen lähihistoria. Viime vuosikymmenen lopulla kunnat vetivät yhdessä kalastuskeskusprojektia, joka poiki kolmen yrittäjän pyörittämän Jokikeskus Oy:n alueelle. PVO oli ja on edelleen valmis myymään itselleen hyödyttömän saaren rakennuksineen voimala-aluetta lukuunottamatta.
Kunnat neuvottelivat saaren ostamisesta yhteisen perustettavan kiinteistöyhtiön nimiin, mutta Keminmaa ei lähtenyt mukaan, koska alue sijaitsee Kemin puolella. Tähän saumaan ajoittunut repivä market-kiistakin tulehdutti neuvotteluyhteydet. Kemissäkin ostoajatus hylättiin liian kalliina. Ukkolan mukaan kehittämisnäköalatkaan eivät olleet riittävän selkeät.
Kaupunki vuokrasi projektin päätyttyä alueen kolmeksi vuodeksi voimayhtiöltä ja vuokrasi sen edelleen Jokikeskukselle. Vuokrasopimus päättyi viime vuoden lopulla. Nyt voimayhtiöllä on vuoden vuokrasopimus Keminmaan kanssa. Kunta puolestaan on vuokrannut alueen Jokikeskukselle samoin ehdoin kuin kaupunkikin.
"Syksyllä mietimme, lopetammeko tähän vai käännymmekö Keminmaan puoleen. Vuoden sisällä pitäisi tehdä kehitysratkaisut", yrittäjä Aarne Kauhanen kertoo. Hänen mielestään paras ratkaisu olisi kuntarajan siirto, johon omistajakin "näyttää suhtautuvan myönteisesti".
"Pakkokeinot eivät
olisi realismia"
Keminmaa olisi Venäläisen mukaan myös valmis ostamaan saaren. "PVO:lla on myyntitarjous edelleen voimassa." Yhtiö on tarjonnut saarta noin 500 000 eurolla, mutta kunnallistekniikan modernisoiminen vaatisi ainakin saman verran euroja.
Kaupunki perusteli pari vuotta sitten kielteistä kantaansa erityisesti kustannuksilla, kehittämisosasto oli laskenut saaren imaisevan kaikkiaan noin 2,5 miljoonaa euroa. Kauhasen mielestä kulupohjasta on toisenlaisiakin laskemia. Kemi ei ainakaan lähitulevaisuudessa palaa ostoasiaan, Ukkola sanoo.
Kaupunki ei halua keskustella asiasta senkään vuoksi, että saarella sijaitseva uusi voimala tuo kirstuun tuhdin nipun kiinteistöveroja. Kemin laskennallinen kiinteistöveropotti on yhteensä 3,6 miljoonaa euroa, josta voimalan osuus on 7,6 prosenttia eli noin 270 000 euroa. Kemi ei halua antaa moisia verotuloja naapurilleen.
Kuntarajoja liikutellaan pääsääntöisesti yhteisin sopimuksin, mutta pakkokeinoja on käytetty tiettyjen edellytysten täyttyessä. Ukkolan ja kaupunginlakimies Matti Raskin mukaan pakkokeinot eivät ole tässä tapauksessa realismia.
"Tuntuisi oudolta, että Keminmaa lähtisi sitä edes esittämään, sillä sehän olisi yritysmaailman termein vihamielinen valtausyritys ja aikamoinen piikki kuntayhteistyön kylkeen", Rask luonnehtii.
Venäläinen huomauttaa, että laissa ei ole ehdotonta määräystä sopuratkaisusta, mutta se tie on aina helpompi. "En pysty sanomaan, lähdetäänkö toiselle tielle, sen ratkaisevat kunnan päättävät elimet."
Suomen kuntaliiton lakiasiainjohtaja Kari Prättälä ei lähde näillä tiedoilla arvioimaan, olisiko Keminmaalla perusteita lähteä hakemaan kuntarajan siirtoa ilman Kemin myötävaikutusta. Soputilanteessa rajamuutoksen ratkaisee sisäasiainministeriö, riitatapaukset taas valtioneuvosto.