Kemin ja Tornion kainalossa erinomaisella paikalla kasvanut Keminmaa aikoo jatkaa itsellisenä kuntana jatkossakin, vaikka alueella alkaa kuntarakenneuudistusten pyörteissä hieman liitoshalukkuuskin heräillä. "Mutta yhteistyötä naapurikuntien kanssa kannatamme vilpittömästi", kunnanjohtaja Raimo Venäläinen muistuttaa.
Yhteistyö on tarpeen, sillä kunnat ovat laitaa myöten taloudellisesti lujilla, eikä Keminmaallakaan tulojen ja menojen tasapaino ole ottanut onnistuakseen.
Vuosikate jää
miinukselle
Tämän vuoden tapaan vuosikate jää reippaasti miinukselle ensi vuonnakin, vaikka uusia virkoja ei tule, investoinnit puolitetaan ja leikkuri jyrsii palvelujen nurkkia. Lainataakka kasvaa noin kahdella miljoonalla eurolla.
Karsintalistalla on Lautiosaaren kirjasto ja kunnallinen elokuvatoiminta, ryhmäkoot yläasteella kasvavat, yhdysluokkia on tulossa ja kansalaisopiston alueellistaminen on tutkailtavana.
Kouluverkkoon ei aivan heti tarvitse koskea, mutta Maulan koulu on tarkkailulistalla. Lautiosaaren kirjasto lienee yksi budjetin kiistelynaihe joulukuussa kokoontuvalle valtuustolle.
Venäläisen mukaan vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta Keminmaa ei seuraa päältä, kun naapuriin nousee isoja kauppoja, vaan tukee elinkeinopolitiikkaa korostetun isolla vaihteella.
Kunnassa on määräaikainen elinkeinokoordinaattori ja Hansa-rannan liikekeskuksen rakentaminen alkaa ensi vuonna, jos tarpeeksi yrityksiä on tulossa tiloihin.
Keminmaa on verotulojen tasausta maksava kunta, se saa valtionosuuksia Rovaniemen jälkeen vähiten Lapin läänissä. Valtionosuudet putosivat dramaattisesti vuosikymmen sitten, eikä aukkoa ole Venäläisen mukaan pystytty kuromaan umpeen.
Kunnan vuosikate on ensi vuonna pakkasella 1,7 miljoonaa euroa, alijäämää kertyy näillä näkymin 3,5 miljoonaa euroa.
Tämän vuoden alijäämä saataneen pääosin peitettyä vesilaitoksen yhtiöittämisellä ja siitä saatavalla 3,9 miljoonalla eurolla. Kattamattomia alijäämiä on vajaat kolme miljoonaa euroa.