Kemi Kemissä jo kaksi viikkoa valskannut vesijohto on saanut Kemin Veden työntekijät ymmälleen. Vuotopaikkaa on jäljitetty myös öisillä verkostojen osittaisilla sulkemisilla, mutta hukkaputki ei ole paljastanut itseään. Pikkuvuodosta ei ole kysymys, sillä määrä vastaa noin viidennestä kaupungin vuorokautisesta kulutuksesta.
Vuoto havaittiin tammikuun 10. päivä, jolloin asiaa alettiin selvitellä perinteisin keinoin. Nyt käytössä ovat kaikki voimavarat, ja viimeisimpänä työkaluna otettiin käyttöön yötyöt. Keskiviikon vastaisena yönä suljettiin vesijohtoverkostoa piiri kerrallaan eli eliminoitiin ehjiä linjoja pois laskuista.
Suuri vuotopaikka ei kuitenkaan vielä ensimmäisenä yönä ilmaissut itseään.
"Keskiviikkona tosin löytyi yksi vuoto, joka ilmeisesti alkunsa edellisenä yönä. Omakotitalon tonttijohto paukahti Paattiossa", verkostomestari Hannu Lavonen kertoo.
Etsittävästä vuotokohdasta kulkeutuu väärille teille noin 1 000 kuutiota vettä vuorokaudessa. Kysymys on joko yhdestä isosta ongelmasta tai useasta pienemmästä.
Ainakaan vielä tällä hetkellä Lavonen ei panisi vuotoa pakkasen piikkiin. Putket kun ovat 2,70 metrin syvyydessä, eikä routa ole yltänyt niin syvälle.
Torstain vastaisena yönä salapoliisityötä tehtiin muun muassa Koivuharjun, Ruutin ja osin Paattion alueilla, joilla keskiviikkona kaivettiin valmiiksi esille venttiilien paikkoja. Kolmen kilometrin alueella käytettiin kiinni myös 500 millimetrin pääpaineputkea.
"Jos tämä ei tärppää, joudumme palaamaan juurille ja koluamaan Sauvosaaren ,jossa on myös käytettävä vesiä poikki."Kaupungin keskustassa Sauvosaaressa on kaikki palopostit kuunneltu laitteistoilla, mutta vuotoääniä ei ole havaittu. Eteläiset kaupunginosat on todettu linjamittarien perusteella terveiksi.
Pääpaineputken
vuoto ei tervetullut
Vuoto voi Hannu Lavosen mukaan periaatteessa olla pääpaineputkessakin. Nämä kuuden metrin putkisalot on liitetty toisiinsa lyijykarveilla, jotka saattavat pyrkiä ulos putkista.
"Jos saa toivoa, toivon, ettei vuoto ole pääpaineputkessa, sillä sitä ei korjata päivässä", Lavonen huomauttaa. Muistissa on vielä vuoden 1986 pääputkirikko Paattiossa, jossa valloilleen päässyt vesi kasteli myös omakotitalon.
Lavonen on ollut vesilaitoksen palveluksessa 28 vuotta, eikä muista vastaavaa tapausta sattuneen kohdalleen. Putkia on kyllä vuosien varrella aina silloin tällöin paukkunut, mutta vuotopaikat on paikallistettu kohtuullisen nopeasti."Normaalisti vuodot tulevat aika hyvin pintaan", hän sanoo.
Vesilaitoksen työntekijöiden arvio on, että karkuvesi kulkeutuu jätevesiviemäriin. Tähän viittaavat jätevesivirtaamat ja myös se, että vuotokohta ei ole näyttäytynyt maan pinnalla. Vuotovesimäärä ja Mansikkanokan jätevesimäärän nousu vastaavat nimittäin aika hyvin toisiaan.
Vesijohtoputki ja viemäriputki kulkevat maan alla lähellä toisiaan ja vanhat haperot betoniviemärit saattavat hotkaista kulkuvesiä matkaansa. "Aika paljon putkistoja on saneerattu, mutta viemäriverkoston uusimisessa on vielä tekemistä" Lavonen sanoo.
Vuotoveden hinnaksi on laskettu 550 euroa päivässä. Hintavammaksi tulevat kuitenkin etsinnät ylityö- ja yölisineen. Jos vuoto paikallistuu pääpaineputkeen, korjauskulut ovat melko huomattavat.