Jäänveistäjä Jukka Lakela kurkkaa kappelin ristin takaa tyytyväisen oloisena. Vielä hieman työstöä, niin hartaushuoneen pyhin alkaa olla valmis valokokeiluja varten. Sähköistyksestä vastaava Jorma Kauppinen tietää, että värivalot herättävät jään henkiin. Jään ja valon leikki onkin kasvanut linna linnan jälkeen.
Tänään avattavan linnan perusvalojen värit ovat kirkas ja sininen. "Panivat minut kuriin. Viime vuonna tuli liikaa värejä", Kauppinen nauraa. Sähköekspertti pääsee harrastamaan vapaata värikylpyä vain lastenmaassa. Linnan sisällä suositaan vähän lämpiäviä ledejä ja kuituvalaistusta.
Tiivistä yhteistyötä jäänveistäjien kanssa tekevä Kauppinen kehuu yhteistyökumppaneitaan. "Porukalla on taito hyppysissä."
Lappeenrantalaisen Frostiartin kuuden hengen kansainvälinen tiimi rakentaa jäästä muun muassa luonnon designia, jossa kultainen leikkaus toistuu monissa muodoissa. Linnan sokkeloista löytyy myös katosta roikkuvia jääpuikkoja ja goottihenkinen kabinetti.
Aluksi Lakelaa epäilytti Perämeren jään työstäminen, mutta ei enää. "Olemme tottuneet kirkkaaseen, kuplattomaan jäähän, mutta luonnonjäässä näkyvät hienosti kuplat ja kerrostumat. Se sopii meidän luonnonmuotoajatteluumme."
Lumilinnan jäänveistourakka on Frostiartin porukalle parin viikon turnee. Ryhmän jälki saa Lakelan myhäilemään, ja itse linnakin saa häneltä pisteet. "Arkkitehti on osannut asiansa. Tällaiseen paikkaan on mukava luoda tunnelmaa jääveistoksilla."
"Mielettömän upeita tiloja", kehuvat Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijat Saila Hastrup ja Marianne Aittoniemi.
Lasi- ja keramiikkamuotoilun opiskelijoilla on tehtävänä sisustaa hääsviitti. Jään ja keramiikan sijasta he hiovat nyt lunta ja jäätä. "Tässä kiehtoo tilan hahmottaminen ja hetkellisyys. Linnahan ei ole ikuinen."
Hääsviitille saattaa ollakin käyttöä alkavalla sesongilla, sillä kappelissa vihittävien hääparien määrä on noussut kohisten. Takavuosina kappelissa on vihitty 15--16 paria, nyt varmoja vihkimisiä on jo 27 ja muutamia kyselyjä päälle. Pareista kolmannes on ulkomaalaisia.
Entistäkin tiiviimpi ja sokkeloisempi lumilinna herättää tekijöissään jopa herkkiä tunteita. Linnanemäntä Marika Tomminen ei ole koskaan rankannut linnoja, mutta nyt hän sen tekee: "Minusta tämä on hienoin linna. Tässä korostuu kaikkein eniten tiimin neljättä vuotta jatkuva yhteistyö. Se näkyy työn jäljessä. Urakoitsijalla tekniikka on kehittynyt ja jäänveistäjät ovat tehneet aivan loistavaa työtä."
Linnan pääurakoitsija Jouni Heikkilä ei myöskään salaile tuntemuksiaan. "Kyllä tämä varmaan on komein tekemistämme linnoista. Täytyy olla tyytyväinen lopputulokseen."
Linnaa on rakennettu koetelluilla tekniikoilla, mutta myös uusia konsteja on pantu peliin: Ovaalit muotit ovat toimineet hyvin, vaikka ne ovatkin töisevämpiä ja vaativat työstövaiheessa enemmän pakkasta ja tasaisemmat olosuhteet.
Alkava 14. lumilinnakausi starttaa odottavissa merkeissä. Nähtäväksi jää, miten syvenevä taantuma puree kävijämääriin. "Kotimaan matkailu saattaa lisääntyä laman vuoksi, se näkyisi myös meillä", Tomminen uskoo.