Kemin logo on asiantuntijoiden mielestä kirjavien kuntatunnusten joukossa onnistunein. "Sanallinen selitys täsmää logon kanssa. Hyvä oivallus on, että Kemi on aikaisemman punaisen maineen vastaisesti sininen", graafisen suunnittelun opettaja Veikko Mynttinen arvioi.
Kaleva pyysi asiantuntijoista koottua raatia arvioimaan kuutta kuntalogoa. Mukana olivat Oulu, Muhos, Ylikiiminki, Haukipudas, Kemi ja Piippola.
Raadin oli helppo panna logot kahteen pinkkaan. Ykkösryhmän muodostivat Kemi, Muhos ja Ylikiiminki. Yhteinen nimittäjä oli selvä: kaikki olivat varsin ristiriidattomia kokonaisuuksia. Parhaissa logoissa oli persoonallisuutta.
"Omaleimaisuus löytyy kädestä, ei tietokoneesta", viestinnän osastonjohtaja Tuukka Uusitalo pelkisti.
Logoja arvioitaessa pääperusteina olivat ulkonäkö ja se, miten hyvin tunnukset kuvastavat sitä, mitä kunnat haluavat viestittää. Paria poikkeusta lukuunottamatta kunnat ovat selvittäneet tarkasti logon käyttöohjeissaan, mitä logot kuvaavat.
Ryhmää puhutti, ansaitseeko ykköspaikan Kemi vai Muhos. Viimeinen sysäys Kemin puolesta oli, että kaupungin pitkään käytössä ollut logo kestää aikaa. Kokonaisuus on kohtuullinen, mutta Kemi-sanan ulkoasu poikkeaa muista. Kolme erilaista kirjasintyyppiä on tunnuksessa raadin mielestä liikaa.
Mimmi uudisti kuosiaan
Muhos on uusinut vasta Mimminsä kuosia. Raati piti nyky-Mimmiä paljon parempana kuin jäykkää vanhaa, vaikka uudessakin on petrattavaa. Muhoksen viesti kytkeytyy maalaisromantiikkaan, Helismaan aikaan. Kunta on ottanut hyvin Mimmin omakseen, ja sama näkyy kylässä muun muassa kaupan nimessä.
"Mutta mitä sillä halutaan viestiä?" raati ihmetteli.
Ylikiimingin logon rauhallisuus ja maalaisidylli toivat raadin mielestä tunnukselle selkeän kolmannen sijan. Logo oli kaikkien mielestä sympaattinen.
"Punakoivu tulee kunnan omista jutuista, vaikkakin mutaation seurauksena punainen väri ei näytä luonnolliselta muun kasvuston seassa", viestintäpäällikkö Anne-Maria Haapala sanoi.
Ykköspaikalle omaperäisellä tunnuksella ei ollut asiaa, mutta raati piti sitä selvästi kolmea loppuryhmään kuuluvaa parempana.
Oulun O erottuu liikaa
Oulun logo sai ryhmältä repivät arviot. "Tulee viimeistelemätön olo. Kun näin sen ensimmäisen kerran, ihmettelin, onko tullut vahingossa viimeistä edellinen versio", Tuukka Uusitalo kommentoi.
Värit ovat teknisesti vaikeat, vaikkakin perustellut. Julkisuudessa käytyyn keskusteluun kärppäväreistä ja pankin logosta raati ei yhtynyt. Värit ovat hyvät. "Mutta tämä tuo mieleen keskisuuren metalliyrityksen logon, ei kyllä viestitä 400-vuotiaasta Oulusta", Mynttinen sanoi.
Raatilaiset eivät pitäneet Oulun O:ta onnistuneena.
"Se erottuu liikaa, ja mustavalkoisena vielä enemmän", graafinen suunnittelija Mira Torvinen-Määttä arvioi. Myös ensimmäisen kirjaimen muoto ihmetytti raatia. "Ei se ole mihinkään tulevaisuuteen suuntaava. Se avautuu alas ja taaksepäin", ryhmä arvioi.
Haukiputaan ja Piippolan logot eivät lämmittäneet raatia. Piippolan P-kirjaimesta ei löytynyt lainkaan kunnan peräänkuuluttamaa eteenpäinmenoa, vaan vanha kumarainen vaari. "Onko tässä sulkakynä, viittaako se kunnan merkkikirjailijaan Pentti Haanpäähän? Sehän olisi hyvä idea", raati päätteli.
Haukipudaskaan ei saanut taputuksia. "Liikaa tavaraa. Olisi pitänyt miettiä paljon pidemmälle", raati tyrmää.
Ryhmä pähkäilee pitkään viitos- ja kuutospaikasta. "Mustavalkoisena Haukipudas on parempi", Mira Torvinen-Määttä arvelee. Siispä Haukipudas on viides ja Piippola saa tyytyä jäännöspaikkaan.
Raadin mielestä logojen laatu ei ollut päätähuimaava.
"Omaleimaisuutta ja ammattilaisuutta lisää", raati neuvoo.