Kirkosta vieraantunut keski-ikäinen pysähtyi peruskorjatun Kemin kirkon tuntumaan ja arvioi lopputulosta: "Sehän on kepeän ja kivan värinen, raskaat ovetkin saattavat käydä tästä lähtien keveämmin ja useammin".
Kaupungin keskustan korkeimmalla paikalla sijaitseva kirkko on runsaat puoli vuotta kestäneen remontin jälkeen kuin uudestisyntynyt.
Punainen katto on vaihtunut liki mustaan vivahtavaan grafiittiin, seinien harmaa terastirappaus on jyrsitty pois ja tilalle on istutettu vaalean roosan punainen kalkkisementtirappaus. Rakennus piirtyy maisemaan miltei graafisin vedoin.
"Se on todellakin kutsuva kirkko. Eikö meillä ole tätä harmautta aivan tarpeeksi tässä elämässä", seurakuntaneuvos Pirkko Salmi katsoo tyytyväisenä kotikirkkoaan.
Hyvä värisilmä
sadan vuoden takaa
Noin vuosi sitten luottamustehtävistä vetäytynyt seurakuntaveteraani ei ole kuullut kuin kiitosta värikylläisestä kirkosta.
Rakennusta on kuvattu hämmästyttävän kauniiksi, kaupungin kruunuksi, kuin karamelliksi. Päivähoitolapset tituleerasivat sen barbilinnaksi.
"On vain hyvä, että rakennukselle löytyy erilaisia ilmauksia. Se kertoo siitä, että Kemin kirkko on ilmeisen mielenkiintoinen", kirkkoherra Pertti Telkki huomauttaa.
Viime vuonna 100 vuotta täyttänyt kirkko hailahtui harmaisiin 1934, jolloin sileärappaus korvattiin terastirappauksella. Samalla maalaamaton peltikatto sai punaisen värin. Nyt on palattu juurille, kirkon suunnittelijan Josef Stenbäckin (1854 - 1929) väripaletille, joka näkyy myös rakennuksen sisätiloissa.
"Hiekkakivenvärinen roosa oli kirkon rakentamisen aikoihin yleinen väri ja Stenbäckillä oli hyvä värisilmä", seurakunnan talousjohtaja Lauri Aaltonen sanoo ja huomauttaa entisestä värityksestä, että harmaa latistaa muodot ja punainen taas vetää huomion itseensä.
Suomessa ei vastaavan värisiä kirkkoja juuri löydy, mutta Keski-Euroopassa on jo lukuisia.
Museoviraston ohjauksessa restauroitu kirkko on palautettu mahdollisimman paljon suunnittelijansa haluamaan kuosiin. Aaltosen mukaan esimerkiksi seinien vihertävä tuo aivan uudella tavalla puupintojen ootraukset esille.
"Niihin on tullut lisää syvyyttä", Pirkko Salmi vahvistaa.
Entisöintiremontti on sisältänyt myös pakollisen modernisoinnin apusakasteineen, invaluiskineen, valo- ja ääniparannuksineen.
Vuosikymmenien takaisia muutoksia on monin kohdin palautettu alkuperäiseen suuntaan, muun muassa puukorokkeen tilalle on tullut diagonaaliin kuvioitu klinkkerilattia, joka hallitsee myös nyt matotonta keskikäytävää
"Arkkitehti on antanut Stenbäckin kädenjäljen puhua ja soveltanut sitä tähän päivään", Lauri Aaltonen sanoo.
Seurakunnalla on vakaa aikomus hyödyntää uusitun kirkkonsa vetävyyttä ja houkutella vanhojen kävijöiden lisäksi uusia tulijoita pyhättöön.
"Uskon, että jumalanpalveluselämä etenee ja virkistyy. Meillä on jumalanpalvelusuudistukseen liittyvät keskeiset elementit nyt kuoriosassa käytettävissä", Telkki kertoo. Kirkon hetkipalveluita tulee lisää.
Kirkon palvelijat ovat erityisen hyvillään viimeisen päälle sujuvasti hoituneesta remontista. Asialla ovat olleet maan parhaat sakraalitilojen suunnittelijat ja rakentajat.
"Saimme halvimmat ja pätevimmät", Lauri Aaltonen myhäilee.
Kokonaisbudjetti
voi alittua
Näyttää myös vahvasti siltä, että 1,7 miljoonan euron kokonaisbudjetti jopa hieman alittuu. Vahva ennakkosuunnittelu on karsinut peruskorjauksille tyypilliset yllätykset. "Koko ajan ollut turvallinen olo", vielä viime vuonna isosta urakasta päättämässä ollut Pirkko Salmi sanoo.
Alunperin seurakunta suunnitteli teettävänsä korjauksen kolmessa osassa, mutta rakennuttajatehtävien operatiivinen johtaja neuvoi hoitamaan homman kokonaisuutena.
Osittamalla urakka euroja olisi mennyt Aaltosen mukaan reippaasti yli kaksi miljoonaa. Viime vuoden ylijäämäinen tilinpäätös takaa lisäksi sen, että miljoonan euron varattua lainaa ei tarvitse nostaa.
Kemin kirkon käyttöönottojuhlaa vietetään tänään.