Lähes 70-vuotias jaala Katariina kiinnittyy pikkuveneiden saattueen keskellä lauantaina iltapäivällä sisäsatamaan kaupungin olohuoneen kesäiseksi katseenvangitsijaksi. Sadat silmäparit ovat tulleet seuraamaan kemiläistä päänavausta: kaupungin ensimmäistä ravintolalaivaa. Kahden kemiläisyrittäjän etelästä hankkima alus tulee toimimaan myös saaristoristeilijänä.
Ravintoloita sisäsatama tarjoaa ison nipun, mutta itse meri on jäänyt matkailussa lähes kesannolle. Kaupungin vaatimaton peltipaatti Ahti tosin on tehnyt reissuja lähivesille, joten aivan kokonaan maajalassa ei veneettömien paikallisten eikä turistienkaan ole tarvinnut olla.
Ravintolasta tehdään risteilijä
Maailmanlaajuisen talvikaupungin maineen lumilinnoillaan saavuttanut Kemi ei ole päässyt juuri kehuskelemaan kesämatkailullaan.
Mutta nyt hanoja aukaistaan toden teolla myös tähän suuntaan. Katariinan yrittäjät Olli Ahonen ja Kauko Hyvärinen ovat lähteneet täyttämään aukkoa 20-metrisellä, 1939 halkojaalaksi alunperin rakennetulla Katariinalla.
Katariina pyritään rekisteröimään matkustaja-alukseksi, jolloin sillä voisi risteillä 30 matkustajaa. Laiturissa se palvelee kelluvana ravintolana. Ahonen ja Hyvärinen arvelevat risteilyjen käynnistyvän heinäkuun lopulla. Parikymmentä kyselyä on jo tullut.
Jähti seuraa kohta
Katariina kannoilla
Katariinan kannoilla parin vuoden päästä seuraa Meri-Lapin ja Rovaniemen työllistämissäätiöiden rakenteilla oleva perinnealus jähti, joka tehdään talonpoikaispurjelaivojen mallin mukaan, mutta modernein maustein viritettynä. Katariina ja jähti tullevat tekemään risteily-yhteistyötä.
"Veikkaan, että risteilyaluksia on tulossa vielä senkin jälkeen; pienelle, nykyaikaiselle saaristoristeilyjä tekevälle alukselle on selkeää kiinnostusta", Kemin markkinointisihteeri Seppo Lankinen ennakoi. Tällainen alus vetäisi 60 - 80 matkustajaa.
Viime kesänä Kemissä tehtiin varteenotettava pelinavaus myös valtameriluokassa, kun Ajoksen syväsatamassa käväisi risteilyalus Maksim Gorki, josta tulvahti satoja saksalaisia matkailijoita sisäsatamaan improvisoidulle markkina-alueelle. Maksim Gorki ei jäänyt tähdenlennoksi, sillä tänä suvena on tulossa neljä saksalaisalusta, joista ensimmäinen heinäkuun alussa.
"Ja ensi vuodeksi on neljä varausta jo tässä vaiheessa eli olemme menossa selvästi eteenpäin. Yksi aluksista on englantilainen. Tämä antaa uskoa, että risteilyt Kemiin eivät ole pelkkä kupla, vaan varustamot ovat panostamassa tänne ja risteily-yhteistyö lisääntyy", Lankinen selvittää.
Paikalliset jutut
purevat parhaiten
Risteilyalusten saamiseksi on viritetty satamien ja markkinointifirmojen verkosto. Ja itse piipahtamissatamissa tarvitaan paikallista ja alueellista tiimityötä risteilyvieraiden viihdyttämiseksi. Läheskään kaikki laivojen matkustajat eivät viivähdä vain Kemissä, vaan monet haluavat tutustua laajemmin Perämeren pohjukan elämään ja tarjontaan.
Tänä kesänä Kemiin rantautuu risteilyaluksista reilut 3 000 matkustajaa, joista neljännes hyppää napapiirille menevään bussiin. Osa tekee lyhyempiä visiittejä Kemi-Tornion alueella.
"Tässä on seutukunnan mahdollisuus. Pienten ohjelmapalvelujen tarjoajien on tehtävä yhteistyötä, jotta he saisivat vastaisuudessa näitä palveluja entistä enemmän", Lankinen korostaa.
Yksilöllisiä palveluja tarvitaan koko ajan lisää, mutta mitään kummallisuuksia ei Lankisen mielestä kannata eikä tarvitse lähteä keksimään.
"Tarjotaan niitä juttuja, joita täällä on aina tehty ja tehdään koko ajan. - porotilaa, kalastusta, koskenlaskua, golfia... - Ryhmät eivät ole isoja, mutta merkittäviä ja niillä on varaa maksaa palveluista."
