Kemi ja Pyhäjoen alaosa ovat mukana uusina alueina ehdotuksessa merkittäviksi tulvariskialueiksi.
Kehitysinsinööri Antti Parjanne Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) kertoo, että Kemi nousi mukaan Lapin ely-keskuksen ehdotuksesta.
Perusteluissa todetaan, että Kemissä on lähes tuhat asukasta asuinalueella, johon harvinainen tulva voisi ulottua. Lisäksi tulva-alueella on on vaikeasti evakuoitavia kohteita kuten sairaala.
Jätevedenpuhdistamo sijoittuu Kemissä tulvavaara-alueelle, lisäksi uhkana olisi sähkön- ja lämmönjakelun keskeytyminen. Tulva saattaisi uhata moottoritietä ja rautatieyhteydet olisivat vaarassa katketa teollisuusalueille ja satamaan.
Pyhäjoen alaosaa uutena alueena merkittäväksi tulvariskialueeksi esittää Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus. Pyhäjoen alaosa käsittää alueen Pyhäjoen taajamasta Oulaisiin. Vuonna 2013 jääpatotulvat aiheuttivat nopean vedenpinnan nouseminen ja vaaratilanteen Pyhäjoen keskustassa.
Pyhäjoen alaosan tulvakartoitetulla alueella asuu yli 900 ihmistä. Alueella on koulu, kaksi jätevedenpuhdistamoa, kompostointikenttä ja suuri konepaja.
Kaikki ehdotuksen merkittävistä tulvariskialueista löytyvät Ympäristö.fi-sivustolta.
Kansalaiset voivat myös kommentoida ehdotuksia 9. heinäkuuta mennessä.
Antti Parjanne kertoo, että vastaava prosessi käytiin vuonna 2011, jolloin kansalaisten kommentoinnin perusteella tulva-alueisiin tuli pieniä muutoksia aluerajauksiin.
Suurimmat syyt merkittävien tulvariskialueiden muutosehdotuksiin ovat käytettävissä oleva entistä tarkempi tietopohja, tapahtuneet tulvat sekä toteutetut tulvariskien hallinnan toimenpiteet.
ELY-keskukset tarkistavat ehdotukset saadun palautteen perusteella. Maa- ja metsätalousministeriö nimeää merkittävät tulvariskialueet vuoden loppuun mennessä.
Niille tehdään tulvakartat ja hallintasuunnitelmat. Lisäksi kunnat nimeävät tänä vuonna alueet, joilla hulevesistä eli sade- ja sulamisvesistä aiheutuvat tulvariskit taajamissa on arvioitu merkittäviksi.
Tulvariskit löytyvät kartasta
Suomen koko rannikon tulvariskit on kartoitettu. Tulvakeskuksen tekemästä meritulvakartasta selviää tulva-alueiden lisäksi tulville altistuvien asukkaiden määrä ja vaarassa olevat tiet.
–Tulvariskien arvioidaan moninkertaistuvan ilmastonmuutoksen seurauksena. Esimerkiksi erittäin harvinaiselle meritulvalle altistuisi nykyisen 5000 asukkaan sijasta viisinkertainen määrä asukkaita vuonna 2100, kommentoi Antti Parjanne.
Meritulva-alueet on määritetty Ilmatieteen laitoksen merivedenkorkeusskenaarioiden sekä Maanmittauslaitoksen tarkan korkeusmallin avulla. Nykyilmastoon perustuvien tulvaskenaarioiden lisäksi on mallinnettu ilmastonmuutoksen vaikutusta.
Tulvakarttoja löytyy Ympäristö.fi-sivustolta.
