Aidan takaa on nakeltu, että Kemi on menossa kovaa kyytiä sisäministeriön holhoukseen. Nokkavat naapurit ovat osin oikeassa: Jos meno ei muutu, valtion varjo laskeutuu kaupungin ylle.
Mutta vielä ei olla umpikujassa, sanoo kymmenettä budjettiaan valmisteleva suunnittelupäällikkö Allan Mikkola.
Valtio on ilmoittanut, että se ottaa 2009 alijäämäkunnat lähempään tarkasteluun. Ja se ei tarkoita porkkanoita, vaan keppiä.
Jotkut kunnat ovat jo saaneet kutsun kuultavaksi. Kemille ei kutsua ole tullut, sillä on yhä asiat omissa käsissä.
"Kemi on aika paha alijäämäkunta ja se on melkoisesti velkaantunut. En tiedä, mitä valtio aikoo tehdä, mutta jos jatkamme näin, olemme varmaan silloin sisäministeriön tarkastelun kohteena. Se on selvä", Mikkola huomauttaa.
Erityisesti tämän vuoden alijäämäkehitys on todella huolestuttava. Ilman ihmeitä tulossa on 8 - 10 miljoonan alijäämä.
Pientä helpotusta saattaa tulla, jos kaupunki saa anomaansa harkinnanvaraista valtionapua. Sitä on haettu metsäteollisuuden lakon aiheuttamien verotulomenetysten vuoksi.
Kemi-Tornio on kohtalaisen velkaista aluetta, mutta lainataakalla mitattuna maan kärkikastiin lukeutuva Kemi on on alueen ykkönen. Myös talous on Mikkolan mukaan lyhyellä tähtäimellä kehnoimmassa kunnossa.
"Emme ole ahdingossa niiden kuntien tapaan, joissa palvelut on jo karsittu minimiin", Mikkola sanoo.
"Niissä ei voida tehdä enää mitään, mutta me voimme järkeistää palveluja vielä huomattavan paljon. Se ei tarkoita lopettamista eikä irtisanomisia."
Kemissä on kiistelty muun muassa siitä, miten palvelujen tuottamiseen meneviä lukuja tulkitaan. Mikkolan mielestä luvut ovat lahjomattomia, esimerkiksi valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvitys terveyskeskusten tehokkuuseroista.
Sen mukaan Kemissä terveyskeskus on 40 prosenttia tehottomampi parhaisiin verrattuna.
"Valtion peruspalveluohjelma taas lähtee siitä, että tällaiset erot eivät ole hyväksyttäviä", Mikkola toteaa.
Kemi on tällä hetkellä sellaisessa pinteessä, että se ei Mikkolan näkemyksen mukaan pysty laatimaan alunperin alijäämäistä talousarviota.
"Sen sanoo jo käytännön järki. Seuraavien vuosien supistukset tai veronkorotukset olisivat niin isoja, ettei ole mieltä lähteä sellaiseen."
Kuluva vuosikin aloitettiin nollabudjetilla, mutta budjetti paukkui puhki jo alkuvuodesta ja toisin kävi. Tänä vuonna tavoitellaan taas tasapainoa, ja taas osin korotettujen verojen voimin.
Kaupunginhallitus esittää valtuustolle tuloveron korottamista 20 prosenttiin. Korotus olisi 0,25 prosenttiyksikköä.
Kiinteistöveroissa on nousemassa vakituisten asuinrakennusten, muiden asuinrakennusten ja rakentamattoman tontin verotus.
Korotuksista kertyy lisätuloa noin 1,1 miljoonaa euroa. Edessä on vielä kova vääntö, sillä lautakuntien toiveiden ja hallituksen raamin välinen menokuilu on korotuksista huolimatta yhä 2,3 miljoonaa euroa, siitä sosiaali- ja terveystoimen osuus on 1,8 miljoonaa euroa.
Kemiläiset ovat tällä vuosituhannella tottuneet veronkorotuksiin. Tuloveroa nostettiin edellisen kerran vuosille 2002 ja 2006.