Kemiläinen terveyskeskuksen ylihammaslääkäri Sinikka Kortelainen oli mukana asiantuntijana tunnistamassa tsunamin uhreja Thaimaan Phuketissa. Työtään hän kuvailee rankaksi, mutta palkitsevaksi.
"Hammaslääketieteellinen tunnistus on tällä hetkellä kaikkein paras keino tunnistaa vainajia. Se vaatii osaamista ja on vaativaa. Työ on todella palkitsevaa, sillä joka kerran kun tunnistuslausunnon allekirjoittaa tietää, että tunnistus on varma ja joku omainen sai rakkaansa kotiin", Kortelainen kertoo.
Hän oli asiantuntijana kansainvälisessä noin sadan henkilön tunnistusryhmässä, johon kuului 35 maasta oikeushammaslääkäreitä, oikeuslääkäreitä ja poliiseja. Kortelaisen palkkasi tunnistustyöhön sisäasianministeriö ja keskusrikospoliisi.
Kortelainen työskenteli Phuketissa vajaan kolme viikkoa. "Sinä aikana tehtiin noin 300 tunnistusta ja poikkeuksetta kaikki tunnistettiin hampaista. Me tunnistimme kaikkia tsunamin uhreja, emme ainoastaan suomalaisia, sillä olimme sen suuren pelastusorganisaation palveluksessa."
Hampaat säilyvät
Hampaan kiille on ihmiskehon kaikkein kovinta ainetta. Niitä suojaavat huulet. Vesi ei hampaita vahingoita ja ne kestävät kovaa painettakin. Esimerkiksi tulipalon uhreilla hampaat säilyvät hyvin, sillä niiden täytyy palaa kauan aikaa, ennen kuin ne hiiltyvät ja murenevat.
Aikuisten hampaisto on yksilöllinen. Varsinkin, kun suuhun on jouduttu tekemään toimenpiteitä kuten paikkauksia, siltoja ja juurihoitoja, kahta samanlaista hammaskartastoa ei löydy. Toisin on lasten kohdalla, jos heillä on ensimmäinen helmihammasto, joissa ei ole asentovirheitä eikä hampaisiin ole tehty toimenpiteitä.
Hampaat, sormenjäljet ja dna ovat jokaisella ihmisellä yksilölliset. Sormenjälkien kohdalla Kortelainen pitää ongelmana sitä, ettei niistä ole elinikäistä rekisteriä kuin rikollisista. Dna:n ongelmana puolestaan on se, että kuolemanjälkeinen dna-analyysi on kallista. Kuolleen dna:han pitää löytää myös elinaikainen vertailukohde.
Tietokone apuna
Hammaslääketieteen asiantuntijat käyttivät Phuketissa apunaan tietokonetta, jossa oli tanskalainen ohjelma. Tietokone oli kuitenkin ainoastaan apuväline, sillä se antaa vain olettamuksia ja lopullinen tunnistus on aina asiantuntijoiden tehtävä.
Tietokoneelle taltioidaan kaikki kadonneiden tiedot silmien väristä, mahdollisista leikkauksista, tatuoinneista, koruista ja hammaskuvista lähtien.Lisäksi käytetään valokuvia, joissa näkyy hampaisto.
Sen jälkeen tietoja verrataan, jotta saataisiin selville, kuka vainaja oli. "Kaikki löytyneet passit tai ajokortit auttaisivat tunnistuksessa, mutta Thaimaassa ihmisillä oli päällään vain bikinit tai uimahousut eikä niissä yleensä kanneta mukana virallisia asiakirjoja."
Asiantuntijan työpäivä Phuketissa venyi usein kellon ympäri.
"Tunnistustyö oli intensiivistä ja vaati kovasti aivotyötä", kertoo Kortelainen. "Kyllä se tuli uniin mukaan vielä kotiin palattuakin, mutta työtähän sinne mentiin tekemään. Vainajien avauspaikoilla ja arkkuihin laitot tehtiin 42 asteen lämmössä ja hyvin rankoissa olosuhteissa", Kortelainen kertoo.
Vähän asiantuntijoita
Sinikka Kortelainen on työskennellyt oikeushammaslääketieteen alalla jo kaksikymmentä vuotta. Kun hän aloitti, ei kansallista koulutusta vielä ollut, van hän joutui hakemaan oppinsa itse ulkomailta ja ulkomaalaisilta kollegoilta. Erikoispätevänä asiantuntijana hän oli mukana tunnistamassa muun muassa Estonian onnettomuuden uhreja. Lisäksi hän on tunnistanut uhreja muun muassa Outokummun tulipalossa Torniossa sekä erilaisissa liikenneonnettomuuksissa.
Hän on vuosikausia ollut mukana rakentamassa koulutusjärjestelmää oikeushammaslääketieteeseen. "Tällaista erityispätevyyttä ei ole kovinkaan monessa maassa. Mutta esimerkiksi Skandinaviassa oikeushammaslääketieteen taso on korkea. Australiassa, Englannissa ja Belgiassa pystyy nykyisin suorittamaan oikeushammaslääketieteen erityispätevyyden", Kortelainen kertoo.