Europarlamentaarikkojen verinäytteistä on löytynyt ympäristöjärjestö WWF:n tekemässä tutkimuksessa kymmeniä hitaasti hajoavia, myrkyllisiä ja ravintoketjuissa rikastuvia teollisuuskemikaaleja. Greenpeace puolestaan on raportoinut tutkimuksesta, jonka mukaan tavallisten kotien huonepöly voi sisältää merkittäviä vaarallisten aineiden pitoisuuksia.
Sekä WWF että Greenpeace samoin kuin Euroopan kansanterveysjärjestö (EPHA) vaativat Euroopan unionilta entistä tiukempaa kontrollia vaarallisten kemikaalien korvaamiseksi ihmisille ja ympäristölle turvallisilla vaihtoehdoilla. Myös kansainvälinen tiedeyhteisö on laajalti yhtymässä vaatimuksiin ympäristömyrkkyjen kuriin saamiseksi lainsäädännöllisin keinoin.
Meppien verestä
76 kemikaalia
WWF:n tutkimuksen mukaan eurokansanedustajien verestä löytyi 76 teollista kemikaalia tutkituista 101:tä aineesta. Analysoidut kemikaalit kuuluivat viiteen ryhmään: klooratut orgaaniset hyönteismyrkyt kuten DDT, PCB-yhdisteet, bromatut palonestoaineet, ftalaatit ja perfluorihiilivedyt. On mahdollista, että nämä kemikaalit aiheuttavat ihmisellä esimerkiksi syöpää tai lisääntymisongelmia. Ne saattavat myös häiritä hormonitoimintaa.
Kaikki testihenkilöt asuinpaikastaan riippumatta olivat altistuneet teollisuuskemikaaleille, joiden joukossa oli sekä vuosia sitten kiellettyjä tuholaismyrkkyjä että edelleen käytössä olevia aineita.
WWF vaatii Euroopan unionia tiukentamaan valmisteilla olevaa kemikaaliasetustaan, niin sanottua REACH-järjestelmää. Asetusluonnoksessa on ympäristöjärjestön mukaan tukkimista vaativa porsaanreikä, joka antaa teollisuudelle mahdollisuuden käyttää edelleen vaarallista kemikaalia, vaikka turvallinen vaihtoehto olisi olemassa.
Greenpeacen tutkimuksessa kodeista kerätyistä pölynäytteistä löytyi varteenotettavia määriä ftalaattiestereitä, alkyylifenoleita, kloorattuja parafiineja ja bromattuja palonestoaineita. Näytteet oli kerätty pääasiassa Iso-Britanniasta.
Ftalaatteja käytetään muun muassa leluissa, tiivistysaineissa, musteessa ja meikeissä, mutta ainesosina ne mainitaan vain harvoin. Alkyylifenoleita käytetään muun muassa nahkatuotteissa ja pesuaineissa, kloorattuja parafiineja muovi- ja kumituotteissa. Palonestoaineita on televisioissa, sähkölaitteissa ja huonekaluissa.
Greenpeacen tutkimuksen mukaan kemianteollisuuden väite, että aineet ovat tuotteisiin sidottuja eivätkä siksi aiheuta riskejä, ei pidä paikkaansa. Vaaralliset kemikaalit näyttävät karkaavan tuotteista kotiympäristöömme.
"Ihmiset tietävät hyvin, että kemikaalit voivat löytää tiensä koteihin liikenteestä ja tehtaista, mutta he eivät ole varautuneet myrkkyjen leviämiseen olohuoneisiin ja makuuhuoneisiin niinkin arkisista tuotteista kuin televisioista ja leluista", Greenpeacen myrkkykampanjasta vastaava Mark Strutt sanoi järjestön tiedotustilaisuudessa Brysselissä.
"Myrkylliset kemikaalit ympäröivät jokapäiväistä elämäämme ja arkisia askareitamme. Emme ole tietoisia niistä, sillä emme näe tai maista niitä", Euroopan kansanterveysjärjestön pääsihteeri Tamsin Rose muistutti.
Syöpä juontuu ympäristömyrkyistä
Rosen mukaan syöpä, keskushermostolliset häiriöt, astma ja allergiat ovat kaikki johdettavissa ympäristömyrkkyihin.
"Euroopan komission on vedettävä omat johtopäätöksensä, tartuttava tilaisuuteen ja poistettava nämä vaaralliset kemikaalit EU:n markkinoilta", Rose vaati.
Ympäristöjärjestöt saavat tukea alan tutkijoilta. Johtavat syöpäspesialistit ja toksikologit saattoivat toukokuisessa kokouksessaan Pariisissa alulle maailmanlaajuisen vetoomuksen ympäristömyrkkyjen kontrolloimiseksi nykyistä tehokkaammin.
Tiedemiehet vaativat muun muassa EU:n kemikaaliasetuksen tiukentamista.
Professori Samuel Epstein Chicagon yliopistosta sanoo nykyisen asetusluonnoksen olevan vain varjo alkuperäisestä, vuonna 2001 esitetystä versiosta.
EU on hänen mukaansa taipunut Euroopan ja Yhdysvaltojen kemianteollisuuden sekä USA:n hallituksen painostuksen alla.