Kaleva
Oulu Kemikaaliasetus on molempien europarlamentaarikkojen, Reino Paasilinnan (sd.) ja Kyösti Virrankosken (kesk.) mielestä päättyvän viisivuotiskauden yksi tärkeimmistä päätöksistä. Sen yhteydessä Suomeen saatiin kemikaalivirasto.
"Asetus pyrkii hallinnollisella tiellä karsimaan markkinoilta pois vaaralliset aineet. Yhdysvalloissahan on toinen tapa. Siellä valmistaja joutuu oikeusteitse vastuuseen, jos tuotteessa on vaarallisia aineita", Virrankoski sanoo.
Hänen listallaan ykkösenä on EU:n energia- ja ilmastopaketti. Paasilinna rankkaa sen kakkoseksi. Paketti luo hänen mukaansa Eurooppaan yhtenäiset energiamarkkinat. Tähän saakka markkinat ovat olleet turvattomat, eivätkä EU-maat ole voineet auttaa toinen toistaan riittävästi.
Tavoite uusiutuvan energian kasvattamisesta vuoteen 2020 mennessä merkitsee paljon Suomen teollisuudelle, joka on erittäin energiavaltaista.
Suomi saa päättää kanavista
Kolmosena Paasilinnan listalla on paraikaa parlamentin valiokunnassa käsiteltävä telealan uudistuspaketti, jossa määritellään ensimmäistä kertaa kuluttajan oikeudet ja myös internetin kansalaisoikeudet. Uusi parlamentti käsittelee todennäköisesti asian ensimmäisinä asioinaan.
"Telealalle perustetaan yhteinen säätelyviranomainen, mutta Suomi saa edelleen päättää itse taajuuksistaan televisio- ja radiotoiminnassa. Kansainvälisessä huutokaupassa ne olisivat tulleet niin kalliiksi, että Yle, MTV 3 ja Nelonen ei olisi niitä pystynyt ostamaan", Paasilinna sanoo.
Hänen mielestään parlamentissa olisi tehty paljon Suomen kannalta harmillisia tai turhanpäiväistä haittaa päätöksiä, mutta niihin on lobbaamalla saatu usein poikkeuksia.
"Saimme poikkeuksen, että esimerkiksi Suomen energiaverkon omistus saa jatkua kahden yksityisen ja yhden valtionyhtiön hallussa", Paasilinna mainitsee.
Hän puolustaa paljon parjattua kurkkudirektiiviä, että sen tarkoitus on vain helpottaa kauppaa ja vihannesten tuottajia. Vastaavasti EU koettaa luoda yhtenäisiä käytäntöjä moniin käytännön asioihin, kuten pistorasioihin.
"Siitä on hemmetin paljon haittaa, kun täytyy kaiken maailman mulkeroita kuljettaa mukanaan vaikka Britanniaan", Paasilinna sanoo.
Maailman ongelmat
EU:hun
Parlamentti päätti tällä viikolla, että hyljetuotteiden kauppa kielletään EU:alueella. Suomi sai poikkeusluvan metsästää ylisuuria hyljekantoja, mutta saatavien tuotteiden myynti ei saa tuottaa voittoa. Direktiivi juontaa juurensa Kanadassa tapahtuvaan raakana pidettyyn hylkeenpoikasten metsästykseen.
"Kuvaavaa on, että jos jossakin päin maailmaa on ongelma, se tuodaan ongelmaksi EU:n sisälle. Se aiheuttaa taas uusia ongelmia. Onkin ihan uusi keksintö, että tehdään voittoa tuottamatonta kaupankäyntiä", Virrankoski sanoo.
Hänen mielestään hyljedirektiivi on kurkunkäyryyteen verrattava kukkanen. Toinen vastaava on valmistelussa oleva laittomien hakkuiden kieltäminen.
"Se uhkaa Suomen metsätaloutta. Siitä on tulossa byrokraattinen järjestelmä, jolla pystytään puuttumaan metsäteollisuuden raaka-ainelähteisiin. Mehän tiedämme, millaisia säpinöitä on hakkuista ollut milloin missäkin päin Suomea", Virrankoski sanoo.
Esimerkiksi vuoden 2008 jälkeen ojitetulla avosuolla tuotettu puu ei ole ilmasto- ja energiadirektiivin mukaan uusiutuvaa energiaa. Uhkakuva on, että jos suolta hakataan metsää bioenergiaksi, kyseessä onkin laiton hakkuu, koska direktiivi uusiutuvasta energiasta ei täyty.