Euroopan parlamentti sai menneellä viikolla valmiiksi oman osansa suururakasta, joka on kuumentanut unionissa tunteita jo vuosia. Parlamentti hyväksyi Strasbourgin-istunnossaan laajan kemikaaliasetuksen selvin numeroin 407-155.
Asetus meni läpi niin sanotussa kompromissimuodossa - jota vastustajat kutsuvat vesitetyksi versioksi. Nyt hyväksytty paketti merkitsee eurooppalaiselle teollisuudelle lievempiä vaatimuksia kemikaalien testauksessa ja rekisteröinneissä kuin mitä EU:n komissio ja parlamentin ympäristövaliokunta olisivat halunneet.
Vaikka asetuksen väitetty löysyys jätti muun muassa ympäristöjärjestöt tyytymättömiksi, unionin tähänastiseen kemikaalilainsäädäntöön on luvassa kiistaton kohennus. Aiemmin hajallaan olleet säädökset kootaan nyt yhteen. Asetuksen piiriin tulee noin 30 000 kemikaalia. Huomattavaa osaa näistä ei vastedeskään tarvitse testata perusteellisesti, mutta kaikkein vaarallisimmat aineet, esimerkiksi syöpää aiheuttavat kemikaalit, on testattava muita tiukemmin.
EU:n alueella toimiva metsäteollisuus saattoi torstaina huoahtaa helpotuksesta. Asetuksen mukaan selluloosalta ei aiota vaatia kalliita testejä. Tiukempi asetus olisi paperiteollisuuden käsityksen mukaan aiheuttanut kustannukset, jotka olisivat voineet nousta jopa neljäänkymmeneen prosenttiin sen liikevaihdosta.
Parlamentin päätös ei toki vielä merkitse uuden asetuksen voimaantuloa. Jäsenmaiden neuvosto ottaa asian käsittelyynsä joulukuussa. Neuvoston hyväksyntää pidetään kuitenkin todennäköisenä.
Europarlamentin on väitetty asetuksen hyväksyessään kumartavan nyt syvään erityisesti ankarasti lobanneelle Saksan kemianteollisuudelle. Vaikea onkin välttää vaikutelmaa, että europarlamentti ei nyt halunnut levittää hiekkaa Saksan talouselämän rattaisiin. Maan talouden elpyminen tuntuu tätä nykyä olevan yleiseurooppalainen huolenaihe.
Keskinäinen sanailu oli asian käsittelyn aikana tiukkaa myös suomalaisten europarlamentaarikkojen välillä. Näkyvimmin asetuksen sisällöstä ottivat yhteen teollisuuden huolia ymmärtänyt kokoomuksen Eija-Riitta Korhola ja vihreiden Satu Hassi, jonka mukaan on tärkeämpää edistää terveyttä kuin kemianteollisuuden etuja. Hämmästyttävää on, että kumpikin oli äänestyksessä lopulta samalla puolella rintamaa nyt hyväksyttyä asetusta tukemassa. Ei ihme, jos kansalaisilla on joskus vaikeuksia ymmärtää europarlamentin toimintaa.
paakirjoitus@kaleva.fi