Joka vuosi noin 2 000 suomalaista saa kemikaaleista aiheutuvan ammattitaudin. Määrä on 40 prosenttia kaikista ammattitaudeista. Esimerkiksi työikäisen väestön astmasta 20-30 prosenttia aiheutuu altistumisesta jollekin kemikaalille tai mikrobille työpaikalla.
Astman ja muiden allergisten reaktioiden synty tunnetaan jo paremmin, sen sijaan kemikaalien aiheuttamien syöpien tutkimuksessa ollaan vasta alussa. Kemikaalien vaikutuksia elimistössä ei ole kyetty selvittämään tutkimusmenetelmien puuttumisen takia. Meneillään olevassa kansainvälisessä tutkimuksessa pyritään löytämään sopivia mittareita.
"Ihmisen puolustusjärjestelmä muodostuu monen eri elimen, kuten kateenkorvan ja luuytimen toiminnoista. Nämä tuottavat soluja, joilla elimistö vastustaa vieraiden kemikaalien tai mikrobien haitallisia vaikutuksia. Osa kemikaaleista vähentää elimistön vastustuskykyä, immuniteettiä, jolloin mikrobit voivat aiheuttaa tulehduksia tai elimistössä alkaa muodostua kasvaimia.", kertoo professori Jyrki Liesivuori Kuopion yliopistosta.
Paljon paremmin tunnetaan tilanne, jossa elimistön puolustuskyky on voimistunut kemikaaleista ja ihminen saa allergisen reaktion, esimerkiksi astman tai ihottuman.
Viljelijät ystävällisiä
Kuopion aluetyöterveyslaitos ja Kuopion yliopisto osallistuvat Euroopan Unionin rahoittamaan EuroPit-tutkimukseen, jossa tutkitaan maanviljelyssä käytettyjen torjunta-aineiden vaikutuksia.
Suomen lisäksi tutkimusta tehdään Italiassa, Alankomaissa ja Bulgariassa. Yhteensä tutkimukseen osallistuu 600 tutkittavaa henkilöä.
Lukuisista haitallisista kemikaaleista on tutkimukseen valittu maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet.
"Torjunta-aineet on valittu esimerkkiaineiksi vain siitä syystä, että olemme tutkineet jo vuosia niiden käyttöä ja terveysvaikutuksia", Liesivuori sanoo.
Jokaisessa maassa tutkimuksella on hieman erilainen kohdejoukko. Suomessa tutkitaan perunanviljelijöitä, Bulgariassa torjunta-ainetehtaan työntekijöitä.
Tutkittavista perunanviljelijöistä 50 käyttää torjunta-aineita. Vertailuryhmänä on 50 luomuviljelijää, jotka eivät käytä torjunta-aineita. Perunanviljelijät eivät ole suuremmassa vaarassa kuin kukaan muukaan. Heitä voidaan Liesivuoren mukaan seurata tarkemmin kuin muiden altistumista.
"Torjunta-aineille altistuvat perunanviljelijät on otettu vain yhdeksi ryhmäksi, jota tutkitaan. Se voisi yhtä hyvin olla vaikka sahatyöntekijät tai kirjapainossa työskentelevät. Lisäksi kohderyhmäksi valitut perunanviljelijät ovat osoittautuneet erinomaisen ystävälliseksi ammattiryhmäksi ja suostuneet pyytämiimme laboratoriokokeisiin."
Tutkimuksessa seurataan suomalaisten perunanviljelijöiden altistumista perunaruton torjunta-aineille. Ennen ruiskutuksia viljelijöiltä otetaan veri- ja virtsakokeet ja tehdään lääkärintarkastus. Altistumisen, eli torjunta-aineiden ruiskuttamisen jälkeen kokeet uusitaan.
Tutkimusta helpottaa se, että torjunta-aineruiskutukset tapahtuvat lyhyen ajan sisällä.
Yhteistyö lisääntyy
Tutkimuksella on tarkoitus parantaa myös maiden välistä tutkimusyhteistyötä.
"Jokainen maa tekee omat analyysinsä, mutta loppupäätelmä on yhteisen mietinnän alla. Tutkimus tähtää myös yhteistyön lisäämiseen ja tietämyksen lisäämiseen kussakin maassa. Jokaisessa maassa on oma asiantuntemuksensa, joten tehtäessä yhdessä töitä tietoa siirtyy molempiin suuntiin", professori Liesivuori valottaa.
Vuonna 2005 päättyvä tutkimus on vasta alussa, joten tuloksia ei vielä ole. Vaikka tutkimuksen päätarkoitus on kehittää mittareita laajempaan tutkimukseen, perunanviljelijöitäkään ei unohdeta.
"Tokihan toivomme, että saamme selville jotain uutta myös maanviljelijöiden torjunta-ainealtistumisesta ja sen vaikutuksista terveyteen", Liesivuori sanoo.