Kemijoki Oy valmistautuu jättämään uuden hakemuksen Vuotoksen tekoaltaan rakentamiseksi. Yhtiön johdon mukaan hakemus on vain ajan kysymys. Selvänä pidetään myös sitä, että uudet energiapoliittiset tavoitteet pakottavat avaamaan keskustelun erityislailla suojellun Ounasjoen hyödyntämisestä.
Jokiyhtiön odotukset tukeutuvat paljolti ajatukseen, että paine uusiutuvan energian lisäämisestä tuo lopulta valon.
"Uusiutuvaa energiaa on pakko lisätä paljon. Vesivoima on ainoa tehokas keino kasvattaa sitä ilman valtion tukea", toimitusjohtaja Aimo Takala sanoo. Hänen mukaansa vesivoiman säätöominaisuus energiankulutuksen tasaajana on lisäksi elinehto sille, että esimerkiksi tuulivoiman osuutta voidaan tuntuvasti nostaa.
"Vesivoimaa on yksinkertaisesti rakennettava. Siksi emme luovu noin 240 neliökilometrin Vuotos-maista", hän korostaa.
Kemijoki Oy hankki itselleen lähes kaikki allasta varten tarvittavat alueet hakiessaan lupaa Vuotoksen rakentamiseksi. Hanke kaatui vuonna 2001 Vaasan hallinto-oikeudessa. Oikeus tukeutui vesilain kohtaan, jonka mukaan kiellon perusteeksi riittää huomattava ympäristövahinko.
"Mikään ei kuitenkaan estä sitä, etteikö lupaa voisi hakea uudestaan. Vanha on kuopattu, mutta uusi voidaan jättää", yhtiön lakiasiainpäällikkö Kaj Hellsten huomauttaa.
Vesilaki uusiksi
Uusien energiatavoitteiden lisäksi yhtiö lataa toiveita vesilain kokonaisuudistukseen. Se toivoo, että vuosia valmisteltu uudistus nopeuttaisi lupamenettelyä ja poistaisi nykyisessä laissa olevan ehdottoman esteen, johon Vuotos viimeksi kaatui.
Hellstenin mukaan uuteen lakiin on ehdotettu, että kaikki vaikutukset, hyvät ja huonot, pantaisiin samaan puntariin. Toiveissa on niin ikään se, että valtioneuvoston kokonaisnäkemys hankkeesta olisi tulevaisuudessa painava poliittinen signaali toisin kuin nyt, kun "yleisen edun puhevaltaa käyttävät eri ministeriöt".
Takala lupaa, että Vuotos-suunnitelma otetaan pöytälaatikosta, kun aika ja paineet ovat suotuisat. Hanke voidaan pistää nopeasti liikkeelle pitkälti entisessä kuosissa. Pelkosenniemelle, Sallaan ja Savukoskelle piirretyn altaan rakentamiskustannukset olisivat nyt noin 200 miljoonaa euroa. Tehoa Vuotoksesta irtoaisi 200--300 megawattia.
"Jossakin vaiheessa joudutaan keskustelemaan myös Ounasjoesta", Takala päättelee. Rakentamattomaan jokeen mahtuisi kymmenen voimalaa, joista lähtisi tehoa yhteensä noin 400 megawattia.