Kemijoki Oy on valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen valtioneuvoston viime tammikuussa tekemästä päätöksestä liittää Kemihaaran suot Natura 2000 verkostoehdotukseen.
Kemijoki omistaa yli 14 000 hehtaarin ehdotetusta alueesta lähes 9 000 hehtaaria. Yhtiö katsoo olevansa suurin yksittäinen maanomistaja, jonka maita ollaan nyt liittämässä Naturaan. Alkuperäinen alue, jota esitettiin Naturaan, oli 10 500 hehtaaria.
Kun KHO palautti Kemihaaran suot valtioneuvostolle, lisäsi ympäristöministeriö siihen yllättäen Kilpiaavan alueen. Yhtiön lakiasianpäällikkö Kaj Hellsten katsoo, että ympäristöministeriö valmisteli tavallaan eri kohdetta kuin minkä KHO palautti heille.
"Kun lukee valtioneuvoston päätöstä, siitä saa sellaisen käsityksen, että ne puhuvat samasta Kemihaaran soista ja antaa myös saman koodin, mikä oli alkuperäisillä Kemihaaran soilla", sanoo Hellsten.
Hellstenin mielestä Kilpiaavan alue on erillinen eikä liity saumattomasti Kemihaaran soihin.
Yhtiö vetoaa valituksessaan myös siihen, että se päätös rajoittaisi yhtiön kiinteistöomaisuuden käyttöä. Toimitusjohtaja Aimo Takalan mukaan yhtiö menettäisi myös mitä todennäköisemmin mahdollisuuden toteuttaa Ylä-Kemijoen alueella uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa tuottavia pienvesivoimahankkeita, jos alue liitetään Natura-verkkoon.
"Meillä on Lapissa muitakin paikkoja, tämä on yksi lupaava paikka pienvoimaloille. Varsinaista suunnittelua ei ole tehty, koska pienvesivoimaa ei tähän saakka ollut kannattavaa rakentaa. Mutta kukapa tietää tulevaisuudesta. Sen takia haluamme säilyttää tämän yhtenä mahdollisuutena", Takala sanoo.
Yhtiön mielestä luonnontieteelliset seikat eivät edellytä Kemihaaran soiden liittämistä Naturaan eikä EU-komissio ole vaatinut Pohjois-Suomesta suojeltavaksi lisää aapasoita tai puustoisia soita.
Kemijoki Oy teetti vuosina 2001-2002 yhdessä Lapin liiton ja ympäristöhallinnon kanssa Kilpiaavan linnustoselvityksen, joka osoitti sen linnustollisesti arvokkaaksi. Yhtiö ei sinänsä vastusta Kilpiaavan liittämistä Natura verkostoehdotukseen. Sen sijaan se ei pidä hyväksyttävänä, että ympäristöministeriön uudessa valmistelussa Kilpiaapa on on keinotekoisesti liitetty Kemihaaran soihin.
KHO hylkäsi Naturan purkuhakemuksia
Korkein hallinto-oikeus on hylännyt muun muassa MTK:n tekemän purkuhakemuksen, joka koski Natura 2000-verkostoa koskevia päätöksiä. MTK katsoi muun muassa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisuihin vedoten, että KHO:n ratkaisut olisivat ristiriidassa yhteisöoikeuden kanssa.
Samassa yhteydessä KHO hylkäsi myös eräitä muita Natura-verkostoa koskevia purkuhakemuksia. Valtioneuvoston 8.5.2002 tekemästä Natura-verkostoa koskevia täydentämispäätöksistä tehdyt valitukset ovat edelleen käsiteltävinä.
MTK on KHO:n hylkäävän päätöksen jälkeen tiedottanut aikovansa kannella asiasta EU:n komissiolle. Järjestö on tiedotusvälineissä esittänyt väitteen, että Suomi olisi ilmoittanut miljoona hehtaaria enemmän alueita kuin mitä kansallisessa valmistelussa on tuotu julkisuuteen. Ympäristöministeriö kiistää väitteen. Suomen valtion EU:n komissiolle toimittama verkostoehdotus sisältää vain ne alueet, joista valtioneuvosto on yleisistunnossaan päättänyt.