Uimahallit: Oulun ui­ma­hal­lis­sa ja Ve­si-Ja­tu­lis­sa sul­jet­tu altaita bak­tee­ri­löy­dös­ten vuoksi

Kuvagalleria: Ve­ren­pu­nai­nen ja vio­let­ti hetki ikuis­tui lu­ki­joi­den ko­mei­siin kuviin

Oikeudenkäynti: Oulussa isoa huu­me­kaup­paa pyö­rit­tä­neil­le pitkät van­keus­tuo­miot

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Ke­mi­joen mo­ni­käyt­töä on ke­hi­tet­tä­vä – näin saadaan suurin mah­dol­li­nen hyöty alue­ta­lou­teen, ker­ta­luok­kia suu­rem­pi kuin pel­käl­lä ve­si­voi­mal­la

Kemijoen valuma-alue on syntynyt miljoonien vuosien aikana. Sen toiminnot ovat muuttuneet paljon. Nyt mennään jo vauhdilla kohti vetytaloutta.

Jääkauden lopulla valuma-alue oli suureksi osaksi veden alla. Ounasjoki, Kitinen, Luiro ja Kemihaara olivat itsenäisiä jokia ja laskivat Yoldiamereen. Maankohoamisen seurauksena joille muodostui yhteinen alaosa. Ne pitenivät 100–200 kilometriä. Joet hakeutuivat maankuoren suoraviivaisiin murroslaaksoihin.

Kemijoki oli jo varhain jokiverkostoineen tärkeä kulkuväylä, se yhdisti eri alueita.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.