Kansalliset ja kansainväliset sopimukset ja säädökset, kuten EU:n vesipuitedirektiivi ja meristrategiadirektiivi velvoittavat Suomea huolehtimaan uhanalaisten vaelluskalalajien säilymisestä ja luontaisen lisääntymiskierron edistämisestä.
Vaelluskalojen palauttaminen onkin Sipilän hallituksen kärkihankelistalla. Lapin ely-keskus vaatii, että Kemijoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteet päivitetään nykytietämyksen mukaisiksi ja palautetaan kalateiden avulla lohen ja meritaimenen luontainen lisääntyminen Ounasjoen, Ylä-Kemijoen ja Raudanjoen vesistön laajoille lisääntymis- ja poikastuotantoalueille.
Tarkoitus on ensin rakentaa kalojen kulkureitti Ala-Kemijoen viiteen voimalaitokseen ja sitten kalatiet Keski-Kemijoen voimalaitoksiin. Tällöin lohikaloille avautuu pääsy myös Itä-Lapin rakentamattomiin jokihaaroihin.
Lapin matkailu on lopulta päässyt voimakkaalle kasvu-uralle. Kemijoki oli aikoinaan lohijoki vailla vertaa. Urheilukalastus lisäisi matkailulle valttikortin.
Kansalaisaktiivisuudella on vuosikymmenten työllä saatu säästymään luonnontilaisina Kemijoen neljästä suurjokihaarasta Ounasjoki ja Ylä-Kemijoki. Näille satojen kilometrien pituisille puhtaille vesille tulisi viipymättä palauttaa vaelluskalat.
Itä-Lapin alueille tarjoaisi elinmahdollisuudet luonnonmukaisten kalateiden rakentaminen Rovaniemen ja Kemijärven välille. Valtionyhtiö Kemijoki Oy:n on aiheuttaja maksaa -periaatteella kustannettava rakentaminen.
Kalahissejä tai muita kokeiluja ja tahallisia viivytyksiä ei enää tule hyväksyä: Keski- ja Pohjois-Euroopan maissa on runsaasti esimerkkejä hyvin toimivista kalateistä.
Ranskassa Biron -voimalaitos Gave de Pau -joessa toimii hyvin siksi, että sen iso virtaama, viisi kuutiometriä sekunnissa, toimii samalla hyvänä houkutusvirtaamana. Meillä voimayhtiöt yrittävät pärjätä pikkuvirtaamilla, noin kuutio sekunnissa. Isohaaran uudessakaan kalatiessä se ei riitä, kalat eivät tunnista. Kalateiden rakentamisen lisäksi voimalaitosyhtiöitä vaaditaankin nyt luovuttamaan riittävä houkutusvesimäärä, jotta lohet ja taimenet löytävät kalateiden suuaukot.
Loivan ohitusuoman etuna on myös kutumahdollisuus; poikasia syntyisi rakennetulla alajuoksullakin. Ohitusuomat olisivat lisääntymisalueina pieni korvaus patoaltailla menetetyistä lisääntymisalueista.
Mutta vaelluskalat eivät sovi yhteen kaivosten kanssa. Nykykaivostekniikka saastuttaa Kemijoenkin vesistön. Eikö Talvivaara varoita? Suurimmat uhat Kemijoelle aiheuttaa Sodankylän Kevitsan kaivoksen Kitisen rannalla oleva rikastushiekka-allas ja toiminnan suuri mittakaava sekä Kittilän Suurikuusikon kultakaivos, jonka prosessissa käytetään syanidia.
Suurikuusikko uhkaa Ounasjokea, Kevitsa Kitistä ja Viiankiaapa/Sakatti Luirojokea, mahdolliset Sokli ja Suhanko Kemijoen pääuomaa. Suomi on kansainvälisen kaivosteollisuuden uskomaton temmellyskenttä, eikä edes tuotto jää Suomeen.
Suomen vetovoima on mielikuva puhtaasta ja eksoottisesta luonnosta. Meidän tulisikin suhtautua tähän aarteeseemme Amerikan intiaanien tavoin: Emme peri maata esi-isiltämme, vaan lainaamme sen lapsiltamme.
Marjatta Näätänen
vapaa-ajan kalastaja, fil.tri.
Helsinki
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.