Fennovoiman suunnitteleman ydinvoimalan pohjoisinta sijoituspaikkaa etsitään Kemijärveltä. Kaupunki on niiden viiden paikkakunnan joukossa, joista Fennovoima valinnee ydinvoimalansa sijoituspaikan, jos yhtiö saa valtioneuvostolta hankkeelleen luvan. Muut neljä paikkakuntaa on Kristiinankaupunki, Pyhäjoki, Simo ja Vaala.
Sopivimmat sijoituspaikat Kemijärvellä ovat kaupungin eteläosassa Luusuan kylän ja Juujärven tienoilla. Tarkemmin paikkoja ei vielä ole julkistettu, mutta asia selviää viimeistään tämän kuun 13. päivänä, jolloin Fennovoiman edustajat saapuvat kertomaan kemijärveläisille ydinvoimalahankkeestaan.
Kaupunginjohtaja Timo E. Korva vakuuttaa, ettei hän tarkalleen edes tiedä, missä ydinvoimalan tonttivaihtoehdot sijaitsevat.
"Etelä-Kemijärvellä Luusuan ja Juujärven välimaastossa ne ovat. Kaikki kolme vaihtoehtoa ovat samalla suunnalla", hän paljastaa.
Luusuassa pelätään järviluonnon puolesta
Kemijärven kaupunginvaltuutettu Veikko Niemelä arvelee, että ydinvoimalan todennäköisin sijoituspaikka Kemijärvellä olisi Luusuan Itärannalta hyvin näkyvä Tossanniemi. Kahdesta muusta vaihtoehdosta hänellä ei ole tietoa.
"Vaikka itse hanke on vielä kaukainen ja Kemijärvi sijoituspaikkakuntana epätodennäköinen, niin kaupunginvaltuutettuna olen saanut paljon puhelinsoittoja. Varsinkin joen tai luusuan rannalla asuvista monet ovat luonnon puolesta kauhuissaan. Ydinvoimalan turvallisuuden vuoksi tuskin monikaan on huolissaan, mutta he pelkäävät, että ison veden varrella sijaitsevan kylän ilmasto tulisi talvella muuttumaan täysin", hän kertoo.
Niemelä itse ei vielä ole muodostanut kantaansa puoleen eikä toiseen.
Hän arvelee, että muutama opintomatka ydinvoimalapaikkakunnille pitää tehdä, ennen kuin asiaan uskaltaa ottaa kantaa.
Niemelä muistelee matkaansa Kuolan niemimaalle, missä hän pääsi tutustumaan Imandrajärven rannalla sijaitsevaan Polyarnye Zorin ydinvoimalaan.
"Meille kerrottiin, että järvi on puolet talvesta sulana. Kun kävimme laitoksella, pakkasta oli parikymmentä astetta, ja koko seutu oli usvan peitossa", hän muistelee.
Fennovoiman tarkemmista suunnitelmista Kemijärvelläkään ei vielä ole tietoa. Niemelä sanoo, että hankkeella on myös paljon ymmärtäjiä, varsinkin kun ajatellaan Kemijärven nykyistä taloustilannetta.
"Monet pitäisivät ydinvoimalaa kaupungille lottovoittona, sillä meiltä on lähtenyt isoja toimijoita. Nyt tilanne on sekava ja odotuksia täynnä.
Iso hanke sytyttää mieliä", hän kertoo.
Kaupunki ottaa kantaa tarvittaessa
Kemijärven hallintoelimissä ydinvoimalaa ei ole käsitelty muualla kuin viime kesäkuussa kaupunginhallituksessa.
"Kaupunginhallitus otti asian silloin käsittelyyn kiireellisenä, kun Fennovoima informoi meitä hankkeestaan. Tekninen osasto sai luvan antaa yhtiölle tarvittavia kartta- ja muita tietoja tonttiselvitystä varten.
Voimalan sijoittamiseen kaupunki ottaa kantaa tarvittaessa myöhemmin", kaupunginjohtaja Korva kertoo.
Etelä-Kemijärvellä on maastotiedusteltu kolme tarkoitukseen soveltuvaa vaihtoehtoista tonttia, joissa on huomioitu muun muassa se, ettei viiden kilometrin säteellä ole vakinaista asutusta. Lisäksi säteilyturvakeskuksen vyöhykerajaukset on huomioitu samoin kuin jäähdytysveden riittävyys kaikissa olosuhteissa. Myös maaston kallioperän rakennettavuus on todettu hyväksi.
Kemijärvellä ei vielä ole ainakaan virallisesti puntaroitu hankkeen haittoja hyötyjä. Jos Fennovoima valitsee Kemijärven niiden paikkojen joukkoon, joista tehdään ympäristövaikutusten arviointi, niin silloin kaupunki tekee täsmällisen kannanmäärityksen.
"Jos ennen sitä Fennovoima edellyttää virallista hallituksen tai valtuuston alustavaa kantaa, niin sellainen tehdään. Tällaisesta vaatimuksesta minulla ei ole tietoa", Korva sanoo.
Myöskään Korva ei tässä vaiheessa ota ydinvoimalaan kantaa. Jos Fennovoima valitsisi Kemijärven jatkoon, niin tuskinpa hanke nostattaisi kovin laajaa vastustusta, siksi suuret taloudelliset ja työllisyysvaikutukset sillä olisi.
Ydinvoimalan rakentamisen on arveltu työllistävän 5-7 vuodeksi noin 2000 henkilöä. Valmiissa laitoksessa töitä olisi noin 350 henkilölle. Päälle tulisivat vielä seurannaisvaikutukset. Pelkästään kiinteistöveroa ydinvoimala toisi sijoituspaikkakunnalleen noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa.