Kemijärven talous on ajautumassa syvenevään syöksyyn, eikä nykyinen tervehdyttämisohjelma tule riittämään. Säästökuuria on kiristettävä.
Kaupunginhallitus sai puristettua vielä ensi vuoden budjettiesitykseen nollavuosikatteen, kun valtiolta tulevan verotulotasauksen arviota nostettiin 135 000 eurolla. Taloussuunnitelman seuraaville vuosille tarvitaan kuitenkin tehokkaampia lääkkeitä, sillä nykymenolla kattamatonta alijäämää kertyisi vuoden 2005 loppuun mennessä peräti 7,6 miljoonaa euroa. Se vastaa 6-7 prosenttiyksikön korotusta kunnallisveroon.
Toimintakate kyllä pienenee jo ensi vuonna nelisen prosenttia, mutta säästövauhti ei riitä. "Itä-Lapin keskuksena meillä on omat vahvuutemme, mutta toisaalta kaikki mahdolliset kuntatalouden uhat ovat toteutuneet meillä raskaamman jälkeen", kuvailee talousjohtaja Pirkko Ollila.
Kaupunki menetti neljänneksi eniten koko maassa valtionapu-uudistuksessa, ja väestökato sekä yhteisöverotuottojen hiipuminen ovat vauhdittaneet kierrettä. Nokian tytäryhtiönä Salcomp Oy tuotti kaupungin kassaan muikeat verorahat, mutta kun tehdas myytiin kansainväliselle sijoitusrahastolle, yhteisöverotuotto hiipui.
Väestökadon vauhti on onneksi hiipumassa. Viime vuonna väkiluku putosi 340 henkilöllä, tänä vuonna enää noin 220 henkilöllä, ja ensi vuonna odotusten mukaan taas vähemmän.
Marjatkin
poimittava
Kaupunginhallitus otti taloussuunnitelmaan yhden vuoden jatkoajan, ja lupaa esittää valtuustolle toukokuun loppuun mennessä, millä keinoin hurja alijäämä katetaan vuoden 2006 loppuun mennessä.
Säästövelvoite on niin kova, että kaikki keinot on otettava käyttöön. Odotettavissa on kunnallisveron ja taksojen korotuksia, menojen karsintaa ja paljon muita ikäviä ratkaisuja. "Marjatkin on otettava maasta", Pirkko Ollila kuvailee.
Tänä vuonna kaupunki selvisi kuiville valtion 2,5 miljoonan euron harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen turvin. Jos tukea löytyy vielä vuosina 2003-04, niin sen jälkeen Pirkko Ollila uskoo kaupungin jo pärjäävän omillaan.
Palvelujen karsimista ei kuitenkaan enää voitane välttää. Päiväkotien ja koulujen keskittäminen suuremmiksi yksiköiksi jatkuu. Kemijärvellä on vielä kaksi yli 200 oppilaan yläastetta ja kymmenkunta ala-astetta.
Viime syksynä lopetettiin vasta yksi koulu, ja kiinteistöverotkin ovat vielä lappilaisittain alhaiset. "Paljon pystymme vielä tekemään, ja meillä on kova tahto selvitä", Pirkko Ollila vakuuttaa.
Terveydenhuollossa on säästöjen lisäksi mahdollisuuksia myös tulojen kasvattamiseen, jos sairaala Lapponian erikoisaairaanhoidon palvelujen myyntiä ulkopuolisille kyetään lisäämään.
Investoinneissa sen sijaan ei ole enää löysiä. Nettoinvestoinnit on nipistetty jo 1,8 miljoonaan euroon, jolla kyetään hoitamaan vain tärkeimmät ylläpito- ja saneeraushankkeet. Lapponian tuottavinta osaa eli leikkausosastoa sentään laajennetaan 650 000 eurolla, ja yhtä kouluista on keskittämisen myötä pakko peruskorjata ja laajentaa.
Jätehuoltoonkin tarvitaan EU-direktiivien takia lähivuosina rahaa, mutta vielä on päättämättä, rakentaako Kemijärvi oman kaatopaikan vai liittykö se Rovaniemen seudulle tulevan suurkaatopaikan osakaaksi.