Pääkirjoitus

Ke­mi­jär­vi, Kajaani - ja Pelso

Vaalaan putosi perjantaina kirkkaalta taivaalta pommi nimeltä "työryhmän selvitys rikosseuraamusalan aluejakomalleista." Selvitys sisältää neljä eri vaihtoehtoa, joista kolmessa lakkautettaisiin Pelson vankila.

Vaalaan putosi perjantaina kirkkaalta taivaalta pommi nimeltä "työryhmän selvitys rikosseuraamusalan aluejakomalleista." Selvitys sisältää neljä eri vaihtoehtoa, joista kolmessa lakkautettaisiin Pelson vankila.

Kyseessä on 140 työpaikkaa seudulla, jonne vastaavaa määrää korvaavia työpaikkoja ei mistään saada. Kielteiset alueelliset vaikutukset olisivat todella suuret.

Vankiloiden lakkauttamisia voisi ymmärtää, jos rikollisuuden määrä Suomessa olisi selvässä laskussa. Siitä ei kuitenkaan ole kyse, vaan tämä on "rikosseuraamusalan kehittämishanke", jonka on määrä tukea "tehokasta ja taloudellista toimintaa". Lisäksi siinä on otettu huomioon valtion tuottavuusohjelma.

Vankipaikkojen määrä ei vähene, vaan suljettuja vankiloita suljetaan ja toisaalla lisätään avolaitospaikkoja.

Kyseessä on oikeusministeri Tuija Braxin toimeksianto, joka tässä vaiheessa etenee lähes uskomatonta vauhtia. Julkisuuteen se ilmestyi viime perjantaina pyhäinpäivän alla, ja henkilöstöjärjestöillä on kommentointiin aikaa vain kaksi viikkoa. Rikosseuraamusviraston pääjohtaja Esa Vesterbacka muodostaa kantansa 17.11., ja Braxin on määrä viedä asia hallituksen iltakouluun joulukuussa.

Ministerin olisi parasta pysäyttää tämä viritelmä alkuunsa. Toisaalla hallitus puhuu alueellistamisesta saamatta siinä paljonkaan aikaan. Toisaalla se näyttää nyt tekevän kaikkensa siirtääkseen satoja työpaikkoja maaseudulta - kuten Pelsosta, Konnunsuolta ja Sulkavalta - keskuksiin.

Tehokkuuden ja tuottavuuden nimissä valtiovalta on aiheuttamassa täysin tarpeettomia ja lamauttavia yhteiskunnallisia sivuvaikutuksia. Jos avolaitospaikkoja on määrä lisätä, lisättäköön niitä sitten Pelson tapaisissa paikoissa.

Pelson lakkauttamisen järjettömyyttä korostaa se, että vankilaan liittyy suuri maatila, jossa muun muassa pidetään 150 lapinlehmää. Millä tavoin rikosseuraamusvirasto ja oikeusministeriö aikovat siirtää 3 800 hehtaarin maatilatoiminnan vaikkapa Oulun aluevankilaan, joka sijaitsee aivan kaupungin keskustan tuntumassa?

Valtion toimin pitäisi saada aikaan yhteiskunnallista hyötyä. Nyt käy täysin päinvastoin. Pelsossa on toimiva vankila, jota voi kehittää ja muuttaa uusien tarpeiden mukaan. Ei ole mitään mieltä siinä, että valtio ryhtyy aluepolitiikassaan noudattamaan StoraEnsolta Kemijärveltä ja UPM:ltä Kajaanista kopioituja malleja.

paakirjoitus@kaleva.fi