Stora Enson päätös lopettaa sellutehtaan toiminta Kemijärvellä on nostattanut lappilaiset tiukkaan vastarintaan.
Kemijärvellä ei kuitenkaan jäädä odottamaan, muuttaako Stora Enso myös tehtaan myyntiin ottamansa kielteisen kannan. Kaupungin johto aloitti välittömästi hankkeiden listaamisen, joiden avulla kaupunkiin saataisiin korvaavia työpaikkoja.
Vahvaa taustatukea kaupunki sai aluepolitiikasta vastaavalta kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselta (kesk.), joka kesken lomansa kiirehti itälappilaisten avuksi.
"Kemijärvellä on esitetty monia rahoituskelpoisia hankkeita, joissa valtio on mielellään mukana. Ensin on kuitenkin selvitettävä, mitkä menevät normaalin rahoituksen piiriin ja mitkä kaipaavat hallituksen lupaamaa kriisipaikkakuntarahoitusta", hän sanoi.
Matkailuhankkeita
ja biovoimalalaitos
Kaupunginjohtaja Timo E. Korva ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Nivala esittelivät ministerille erikseen hankkeet, jotka voidaan toteuttaa lyhyellä aikavälillä. Myös pitemmän toteuttamisajan vaatimalla listalla suunnitelmia oli.
Kaupungin investointilistalla on muun muassa biovoimalahanke, Suomun ja Pyhän kaukolämpöhankkeet, matkailuhankkeita, mekaaniseen puunjalostukseen liittyviä hankkeita sekä Itä-Lapin kaivoshankkeet.
Pitemmän aikavälin listalla vahvimpana on Suomun lentomäki.
Korva toivoi valtiovallan harkitsevan myös konkreettista alueellistamispäätöstä, jossa työpaikkojen siirto kohdistuisi Kemijärvelle.
Soklin kaivoshanke
saa lisävauhtia
Pekkarinen kiitteli hallituksen ripeyttä, kun se on jo varannut 15 miljoonaa euroa kriisipaikkakuntarahaa Kymenlaaksoon ja Kemijärvelle.
Jakoa potista ei ole tehty, mutta Pekkarinen muistutti Kymenlaaksossa työpaikkoja häviävän selvästi enemmän kuin Kemijärvellä.
"Tärkeässä osassa ovat paikalliset ja maakunnalliset toimijat.
Kemijärvellä valmiudet korvaavien työpaikkojen synnyttämiseksi ovat hyvät", hän sanoi.
Sellutehtaan mahdollisesti katoavat työpaikat antavat vauhtia Savukosken kunnassa sijaitsevalle Soklin kaivoshankkeelle.
"Jos sellutehdas suljetaan, valtion mukaantulon perusteita Sokliin syntyy lisää. Ratkaisun avaimet ovat norjalaisella Yaralla, jonka hallussa Soklin kaivosoikeudet ovat. Yhtiöllä on puolitoista vuotta aikaa käyttää lupaa", hän sanoi.
Pekkarinen lähetti norjalaisille Sokli-terveisiä, että ellei mitään kohta tapahdu, lupaa ei enää jatketa.
Soklin myötä ratkeaisi myös ikuisuuskysymykseksi noussut Tulppion tie.
Liikenneministerin tontille Pekkarinen ei halunnut tieasiassa astua, mutta valtiolla on periaatepäätös rahoittaa kaivoshankkeissa välttämätöntä infraa, mihin tiet kuuluvat.
Pekkarinen puuttui myös Stora Enson toiveeseen saada Itä-Lapin puut Kemijärven tehtaan lopettamisen jälkeen omaan käyttöönsä Kemiin, Ouluun ja Pohjois-Karjalaan.
"Stora Enso voi tehdä omille metsilleen mitä haluaa, mutta yhtiöllä ei ole oikeutta määrätä, mitä muista Itä-Lapissa hakattavasta puusta tehdään. Asianosaisia tässä ovat metsänomistajat ja ostajat."
Hän sanoi ymmärtävänsä ihmisiä, joiden mielestä Itä-Lapissa kasvava puu pitää voida jalostaa paikanpäällä. "Toinen asia on, onko Itä-Lapissa edellytyksiä jalostustoiminnalle", hän totesi.